Kestäviä ratkaisuja Somalian kuivuuteen

Kestäviä ratkaisuja Somalian kuivuuteen

Kuivuus koettelee Somaliaa säännöllisesti. Humanitaarisen avun lisäksi maa etsii Suomen tuella kestäviä ratkaisuja kuivuuteen.

Maanviljelijä Abdi Shakur nostaa ylös kasvihuoneen maahan kaatuneen taimen ja sitoo sen takaisin pystyyn. Kuumassa ja kosteassa kasvihuoneessa taimien oksat roikkuvat raskaina punaisista, kypsistä tomaateista. Ne ovat ainoat kasvikset, joita Somalimaan pohjoisosissa kasvoi vuodenvaihteessa kilometrien säteellä.

Abdi Shakur
Maanviljelijä Abdi Shakur tarkastamassa tomaatteja kasvihuoneella. Kuva: Joonas Lehtipuu.

Viime vuonna Somaliaa ja muita Itä-Afrikan maita koetteli pahin kuivuus vuosikymmeniin. Alkuvuonna kuivuus jatkui, kunnes huhtikuussa äkilliset sateet alkoivat ja aiheuttivat tulvia. Jo muutaman vuoden ajan sateet ovat tulleet epäsäännöllisesti ja useimmilla alueilla on satanut liian vähän. YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston OCHA Somalian mukaan 5,4 miljoonaa somalia tarvitsee edelleen humanitaarista apua aiemman kuivuuden jäljiltä. Tulvat eivät ole helpottaneet tilannetta, sillä niiden seurauksen 175 000 ihmistä lisää on joutunut jättämään kotinsa.

Viime vuonna nopea kansainvälisen yhteisön reagointi esti pahimman nälänhädän puhkeamisen. Pahimmille kuivuusalueille toimitettiin muun muassa ruokakuponkeja, elintarvikkeita, lääkkeitä ja vesitankkeja. Vuosien 2011–2012 ja 2016 kuivuuskausien jälkeen kodeistaan on kuitenkin joutunut pakenemaan yli kaksi miljoonaa ihmistä. He ovat etsineet ruokaa ja suojaa avustusjärjestöjen väliaikaisleireiltä Somalian suurimpien kaupunkien ympäriltä. On vaara, että väliaikaisiksi tarkoitetuista leireistä tulee pysyviä.

Karja kuolee kuivuuteen

Valtaosa somaleista elää karjataloudesta. Hätäavuksi viime vuonna toimitettu vesi riitti pääosin ihmisille, mutta eläimille juomavettä ei riittänyt. Kuivuus ehti tappaa useiden perheiden kaikki kotieläimet. Kun eläimet ehtivät kuolla, perheiden köyhyys syveni eivätkä äkilliset sateet enää tuo helpotusta. Abdi Shakurin perheellä oli aiemmin 200 eläintä: vuohia, lampaita ja kameleita. Jäljelle jäi 30 vuohta ja viisi kamelia.

”Ennen söimme kolme kertaa päivässä. Nyt syömme aamulla pannukakkuja ja illalla pelkkää riisiä.”

Tomaattisato
Pienviljelijöiden osuuskunta saa vihanneksista lisätuloja ja asukkaat monipuolista ravintoa. Kuva: Joonas Lehtipuu.

Shakur seisoo vesialtaan äärellä lähes 40 asteen kuumuudessa. Allas on osa Solidaarisuus-säätiön hanketta, joka haluaa vastata toistuviin kuivuuksiin pysyvästi. Kuivuuteen on mahdotonta varautua, jos äkillisiä sadevesiä ei saada talteen vaan vesi tulvii ja valuu pois. Patojen avulla sadevesi kerätään suureen altaaseen, joka ohjaa vettä kasvihuoneisiin. Pienviljelijöiden osuuskunta saa vihanneksista lisätuloja ja asukkaat monipuolista ravintoa. Somalia kaipaa vastaavanlaisia, kuivuutta ennaltaehkäiseviä toimia kipeästi.

Sadevesi padoilla talteen

Kansainvälisessä kehitysyhteistyössä pohditaan, kuinka humanitaarinen apu ja kehitysyhteistyö voisivat linkittyä nykyistä paremmin toisiinsa. Humanitaarinen apu auttaa äkillisiin kriiseihin ja konflikteihin, mutta maat tarvitsevat nykyistä enemmän keinoja estää kriisejä toistumasta ja kehittymästä ison mittaluokan humanitaarisiksi katastrofeiksi.

Vesiallas
Vesiallas ja aurinkopaneeli. Allas on osa Solidaarisuus-säätiön hanketta, joka haluaa vastata toistuviin kuivuuksiin pysyvästi. Kuva: Joonas Lehtipuu.

Somalia sijaitsee puoliaavikkoisella alueella, jossa on aina satanut vähän. Ilmastonmuutos ja El Nino -sääilmiö ovat vähentäneet sateiden määrää, joten maa kärsii pahenevista kuivuuskausista tulevaisuudessakin. Solidaarisuuden projektikoordinaattori Sharmarke Hussein sanoo, että kolme keinoa helpottaisi kuivuutta merkittävästi.

”Meidän on saatava lisää vesipatoja. Kun sateet tulevat, vesi pitäisi saada tehokkaasti talteen. Nyt se valuu hetkessä pois. Lisäksi Somalialla pitäisi olla porakaivoja, jotta pohjavettä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän.”

Kolmas keino olisi lisätä kasvillisuutta Somaliassa. Kun ihmisillä ei ole muuta toimeentuloa, he ovat hakanneet puita valmistaakseen puuhiiltä myyntiin. Metsien hakkuut ovat pahentaneet kuivuuksia.

”Hallitus on istuttanut 10 000 puuta vuosina 2016 ja 2017. Toivottavasti kasvillisuus alkaa maassa vähitellen lisääntyä.”

Suomi tukee Somaliaa

  • Vuonna 2017 Suomi myönsi Somalialle humanitaarista apua 5,5 miljoonaa euroa. Rahoituksella Suomi tuki Punaisen Ristin, Maailman Ruokaohjelman WFP:n, Kirkon Ulkomaanavun, Pelastakaa Lapset -järjestön ja YK:n UNHCR:n työtä Somaliassa.
  • Alkuvuonna Suomi myönsi Somalialle humanitaarista apua 3,1 miljoonaa euroa.
  • Lisäksi Suomi tukee maata kehitysyhteistyön ja kriisinhallinnan kautta. Kahdenvälinen tuki Somalialle on 25,7 miljoonaa euroa vuosina 2017–2020.

Minttu-Maaria Partanen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja