Kestävän kehityksen tavoitteiden eteen kannattaa tehdä töitä
Köyhyyden poistaminen ja ympäristökysymykset ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Kestävän kehityksen toimikunta vieraili kehitysministeri Pekka Haaviston vieraana keskustelemassa vuoden 2015 jälkeisistä kehitystavoitteista.
Kehitysministeri Pekka Haavisto myönsi epäilleensä aikoinaan, jäävätkö vuosituhattavoitteet vain paperiksi papereiden joukkoon. Kehitysmaat kuitenkin kilvoittelevat siitä, kuka tavoitteet parhaiten täyttää.
Vuosituhattavoitteiden määräajaksi asetettu vuosi 2015 lähestyy, ja nyt muotoillaan YK:n johdolla uusia kehitystavoitteita vuoden 2015 jälkeiseen aikaan. Haaviston mukaan uusien tavoitteiden laatimiseen kannattaa suhtautua vakavuudella.
"Niiden eteen kannattaa todella tehdä työtä, koska ne tulevat vaikuttamaan oikeasti."
Myös ympäristöministeri Ville Niinistö korosti tavoitteiden vaikuttavuutta.
"Ne ohjaavat kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten ja YK-koneiston toimintaa."
Niinistö painotti toteuttamiskelpoisten tavoitteiden ja selkeiden indikaattorien merkitystä, jotta eri toimijat voivat ottaa ne käyttöön.
"Maailma ei ole hyvässä hapessa", totesi ulkoministeri Erkki Tuomioja ja toi esiin huolensa siitä, ettei kansainvälinen yhteisö osoita riittävää sitoutuneisuutta ja kiireellisyyden tajua kestävän kehityksen kysymyksissä.
Rikkaiden maiden vastuu?
Kestävän kehityksen toimikunnan vierailulla esille nousivat erityisesti universaalius, tasa-arvo ja ympäristökysymykset.
Toimikunnassa on mukana edustajia hallituksesta, eduskunnasta, hallinnosta, elinkeinoelämästä, kunnista ja maakunnista, ammattiliitoista, koulutuksen ja kasvatuksen alalta, kansalaisjärjestöistä, tiede- ja taidemaailmasta sekä kirkkokunnista, ja sen tehtävänä on edistää yhteistyötä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Keskustelua herätti tulevien tavoitteiden universaalius ja velvoittavuus. Kestävän kehityksen toimikunnan jäseniä mietitytti muun muassa, kiinnitetäänkö tavoitteiden saavuttamiseen tarvittaviin mekanismeihin riittävää huomiota.
Entä miten universaaliuden periaate sovitetaan maiden erilaiseen kehitystasoon?
Osallistujia kiinnosti, mitkä tavoitteet tulisivat koskemaan erityisesti kehittyneitä maita. Kehitysministeri Haavisto ja ympäristöministeri Niinistö korostivat teollisuusmaiden vastuuta erityisesti planeetan kantokyvystä ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä.
Kaikille maille yhteisenä haasteena nousi esille myös nuorisotyöttömyys. Ministeri Haavisto muistutti, että usein esillä olevan tyttöjen koulunkäynnin ja peruskoulutuksen lisäksi tärkeää on panostaa myös ammatilliseen koulutukseen ja nuoriin miehiin.
Ministeri Tuomoja nosti puheenvuorossaan esille eriarvoistumiskehityksen. Uusien tavoitteiden tulee koskea paitsi kaikkia maita, myös kaikkia ihmisiä. On huolehdittava että tavoitteet saavutetaan myös vammaisten, etnisten vähemmistöjen ja muiden haavoittuvimmassa asemassa olevien osalta.
"Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus sisältää ilahduttavan paljon samoja tavoitteita kuin, mistä post-2015-agendalla nyt keskustellaan," Tuomioja viittasi kestävän kehityksen toimikunnan työhön.
Ympäristöstä huolehtiminen köyhyyden poistamisen edellytys
"Sitä virhettä ei saa tapahtua, että ympäristö jää uusissa tavoitteissa sosiaalisten kysymysten jalkoihin tai erillisiin neuvotteluprosesseihin," varoitti ministeri Haavisto.
Kaikki kolme ministeriä nostivat puheenvuoroissaan esille köyhyyden poistamisen ja ympäristökysymysten vahvan linkin.
"Sosiaalinen tasa-arvo on yksi tärkeimmistä ratkaisuista myös väestönkasvun hillintään ja on siten suorassa yhteydessä luonnonvarojen kestävään käyttöön," muistutti ministeri Tuomioja.
Myös ministeri Niinistö painotti, ettei ympäristötavoitteiden toteutus kehitysmaissa ole ristiriidassa köyhyyden vähentämisen kanssa. Sen sijaan luonnonvarojen kestämättömällä käytöllä on negatiivisia vaikutuksia talouskasvulle. Pysyvälle vauraudelle ei Niinistön mukaan luoda edellytyksiä ilman ympäristönäkökohtien huomioimista.
"Kehitysmailla on oikeus älykkääseen kestävään kasvuun," totesi Niinistö.
Suomen ja EU:n rooli neuvotteluissa
EU:n rooli uuden agendan määrittämisessä puhutti. EU:lta toivottiin aktiivisempaa otetta tavoitteiden räätälöinnissä. Kehitysministeri Haavisto toi tapahtumaan terveiset edellisen päivän EU-kehitysministerikokouksesta, jossa oli peräänkuuluttanut EU:lta terävöitymistä neuvotteluissa.
Ministeri Haaviston mielestä EU:n kannattaisi etsiä myös epätyypillisiä liittolaisia sille tärkeille asioille.
"Esimerkiksi hauraiden valtioiden g7+-ryhmään kannattaa kiinnittää huomiota. Se on vakava ääni G77:n sisällä," kertoi International Dialogue on Peacebuilding and Statebuilding -foorumin rinnakkaispuheenjohtajana yhdessä Itä-Timorin Emilia Piresin kanssa parhaillaan toimiva Haavisto.
Kehitysministeri Haavisto painotti ulkoministeriön haluavan pitää prosessin hyvin avoimena eri toimijoille ja kannusti pitämään yhteyttä post-2015-suurlähettiläs Riitta Reschiin ja kestävän kehityksen rahoituskomitean toisena puheenjohtajana toimivaan suurlähettiläs Pertti Majaseen.
Kestävän kehityksen tavoitteiden avoimen työryhmän (Open Working Group on Sustainable Development Goals) puheenjohtajien seuraava fokusaluepaperi julkaistaan 27. toukokuuta.