Kestävän kehityksen kansallinen toimeenpano käynnistyi

Kestävä kehitys tarkoittaa menestymistä tulevaisuudessa. Suomi sitoutui syyskuussa YK:ssa uusiin ja universaaleihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Marraskuun viimeisenä torstaina potkaistiin Helsingissä liikkeelle Agenda 2030:n kansallinen toimeenpano. Omaista tavoitteistaan kertoivat valtionhallinto, yritykset, järjestöt, kunnat – ja yksittäiset nuoret ja aikuiset.

Iida Ahvenniemi, Axel Laine, Markus Jaakkola ja Thien an Trieu kertoivat Kauniaisten Kasavuoren koulun terveiset kestävän kehityksen agendan toimeenpanoon. Kuva: Sakari Piippo/ valtioneuvoston kanslia

”Vuonna 2030 haluaisimme nähdä autoja, jotka eivät tuota haitallisia päästöjä, uutisia, jotka eivät kerro terrori-iskuista vaan rauhasta, kaupunkeja, joissa on paljon kirpputoreja. Ja toivomme, että meillä nuorilla on tietoa siitä, miten voimme itse vaikuttaa”, Iida Ahvenniemi välitti Kauniaisten Kasavuoren yläasteen ”vuosituhatlasten” odotukset.

Valtioneuvoston kanslia, ulkoministeriö, ympäristöministeriö sekä kestävän kehityksen toimikunta kutsuivat sidosryhmät ja Kasavuoren koululaiset käynnistämään uuden kestävän kehityksen Agenda 2030:n kansallista toimeenpanoa Helsingin Musiikkitalolle 26. marraskuuta.

Isoista päätöksistä arjen toimintaan

Valtiosihteeri Paula Lehtomäki hahmotti lähtökohtia: ensi vuoden aikana on määrä tehdä kansallinen suunnitelma Agenda 2030:n toteutuksesta ja seurannasta. Suomen valmiudet ovat hyvät. Pääministerin johtama kestävän kehityksen toimikunta (keke) on kuin yhteiskunta pienoiskoossa. Keke-toimikunta koordinoi kansallista toteutusta ja tekee tiivistä yhteistyötä Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) kanssa. KPT puolestaan vartioi Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön johdonmukaisuutta.

Suomalainen sosiaalinen innovaatio on yhteiskuntasitoumuksen malli. Tällä hetkellä jo 180 yritystä, kuntaa, koulua, ministeriötä, järjestöä, yksityistä kansalaista on tehnyt oman kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksensa. Onko se paljon vai vähän? Riippuu Lehtomäen mukaan tarkastelukulmasta, mutta kasvun varaa on huikeasti: ”Tarvitaan iso kriittinen massa, ja on nostettava esiin edistyksen kärkiä, joita muut voivat lähteä seuraamaan.”

"Ei ole vain suomalainen ongelma, että päätöksiä tehdään, mutta niistä ei tule konkreettista arjen toimintaa. Mutta arjen kriisienkin keskellä meidän pitää nyt huolehtia kestävän kehityksen agendan toimeenpanosta", sanoi valtiosihteeri Paula Lehtomäki. Kuva: Sakari Piippo/ valtioneuvoston kanslia.

Joitakin kärkiä kuultiin jo Musiikkitalolla. Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski kertoi HINKU-kunnista: tällä hetkellä 27 suomalaista kuntaa on sitoutunut hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Selvät mitattavat tavoitteet auttavat etenemään, on Raumalla huomattu. Kaupunkilaiset ovat juonessa mukana, kunhan heille muistetaan säännöllisesti asiasta kertoa.

Kotipizzan toimitusjohtaja Tommi Tervanen sanoi, että yritykselle voi tulla globaaleista tavoitteista ähky.

Ja siksi on tärkeä lähteä liikkeelle konkreettisista, pienistä teoista. Tervasen ja hänen yrityksensä mottona on, että parannetaan maailmaa pizza kerrallaan. Lähiruokaa, luomua, ympäristösertifioituja raaka-aineita – siitä se lähtee ja sitä kuluttajatkin jo haluavat.

Koko maailman tehtävä

”Ensimmäistä kertaa historiassa meillä on yhteinen globaali visio siitä, miten köyhyys poistetaan ja hyvinvointia lisätään maapallon kantokyvyn puitteissa”, kiteytti ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka.

"Omalla sitoumuksella on hyvä lähteä liikkeelle. Koko yhteiskunnan osallistamiseen tarvitaan uusia ajatuksia ja uusia tekemisen tapoja", arvioi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka. Kuva: Sakari Piippo/ valtioneuvoston kanslia

Kestävän kehityksen toimenpideohjelman tekee poikkeukselliseksi myös se, miten siihen päädyttiin. Tavoitteet määriteltiin ennen näkemättömän laajapohjaisesti, ja sillä on merkitystä myös nyt, kun siirrytään toimeenpanoon. Ministeri toivoo, että laaja osallisuus säilyy, koska toimeenpanoon tarvitaan kaikkia.

”Olen viime kuukausina osallistunut useisiin uutta toimintaohjelmaa käsitteleviin tilaisuuksiin ja niissä kaikissa on korostunut politiikkajohdonmukaisuus. Kun yhtä tavoitetta edistetään, on nähtävä sen vaikutukset muihin tavoitteisiin. Emme saisi sortua osaoptimointiin, vaan kaikki 17 tavoitetta on pidettävä mielessä. Politiikkajohdonmukaisuus edellyttää tiivistä yhteistyötä hallinnonalojen välillä; Suomen kaltaisessa pienessä maassa se onnistuu.”

Ministeri Toivakka lainasi Agenda 2030:n mottoa, ”leave no one behind”, vapaasti suomennettuna ”kaveria ei jätetä”. Siitä on hyvä pitää kiinni ja toteuttaa kestävä kehitys yhdessä. Agenda 2030 luo pohjan myös ensi vuoden alkupuolella hyväksyttävälle hallituksen kehityspoliittiselle linjaukselle.

Erja-Outi Heino

Kirjoittaja toimii yksikönpäällikkönä ulkoministeriön kehitysviestinnän yksikössä.