Kenialainen slummiyhteisö voitti saastuttavan yrityksen – ihmisoikeudet toteutuivat, kun ihmiset saivat äänensä kuuluviin

Kenialainen slummiyhteisö voitti saastuttavan yrityksen – ihmisoikeudet toteutuivat, kun ihmiset saivat äänensä kuuluviin

Oikeudenmukaiset lait eivät yksin takaa ihmisoikeuksien toteutumista. Tarvitaan myös valveutuneita ja aktiivisia kansalaisia, jotka vaativat oikeuksiaan. Kenialaisen Owinouhurun slummiyhteisön esimerkki osoittaa ruohonjuuritason kehitysyhteistyön merkityksen toimivan kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa.

Phyllis Omido huolestui metallisulattamon läheisestä slummiyhteisöstä ja ryhtyi puolustamaan ihmisten oikeutta puhtaaseen ympäristöön. Kuva: CJGEA.

Kun kenialainen Phyllis Omido aloitti työn metallisulattamossa Mombasassa vuonna 2009, hän ihmetteli laitoksesta nousevaa sankkaa savua ja höyryä. Vaikka Omido työskenteli toimistossa, hän alkoi yskiä mustaa limaa.

Pian hänen poikansa sairastui.

”Hänellä todettiin lyijymyrkytys”, Omido kertoo.

Kävi ilmi, että lyijy oli peräisin tehtaan päästöistä. Poika oli käynyt toimistolla äitinsä mukana.

Omido huolestui myös läheisestä Owinouhurun slummiyhteisöstä – tehtaan päästöt päätyivät vesistöön, josta asukkaat ottivat talousvetensä.

”Hankin testejä yhteisössä asuville, ja kaikilla testatuilla todettiin lyijymyrkytys.”

Paljastui, että tehdas oli saanut viranomaisilta toimiluvan, vaikka oli tiedossa, että päästöt olisivat työntekijöille ja lähiympäristön asukkaille vaarallisia.

Omido raivostui, irtisanoutui ja alkoi puolustaa ihmisten oikeutta puhtaaseen ympäristöön. Toiminnan ansiosta metallisulattamo suljettiin vuonna 2014.

Heinäkuussa 2020 mombasalainen tuomioistuin määräsi muiden muassa metallisulattamon omistajan ja Kenian valtion maksamaan korvauksia Owinouhurun asukkaille sekä puhdistamaan saastuneen maan.

Kehitysyhteistyö tukee ihmisten kykyä vaatia oikeuksiaan

Tapaus on esimerkki ruohonjuuritason työstä, jossa yhteisö toimii oikeuksiensa puolesta. Se on samalla esimerkki tuloksista, joita kehitysyhteistyöllä voidaan saada aikaan.

Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista ohjelmatukea saava Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS on tukenut Omidon perustamaa Center for Justice, Governance and Environmental Action (CJGEA) -järjestöä vuodesta 2015 lähtien. KIOS tukee kansalaisjärjestöjen ihmisoikeushankkeita pääasiassa Itä-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

Keskeistä on se, että tuella tehtävän työn myötä ihmisten kyky vaatia oikeuksiaan kasvaa. Ratkaisuja ei tuoda ulkopuolelta, vaan järjestöt ja yhteisöt toimivat omista lähtökohdistaan.

”Pienet ruohonjuuritason järjestöt ovat omien yhteisöjensä keskeltä nousseita ja siten omien ihmisoikeusasioidensa asiantuntijoita”, sanoo KIOSin toiminnanjohtaja Kim Remitz.

Kehitysyhteistyön ammattikielellä ilmaistuna KIOSin rooli on siten vahvistaa ruohonjuuritason järjestöjen kapasiteettia. Tämä tarkoittaa muun muassa tukea toiminnan pyörittämiseen, esimerkiksi talous- ja hankehallinnon hoitamiseen.

Ihmisoikeuksien puolustaminen on vaarallista puuhaa

Tärkeä kapasiteetinvahvistamisen alue on ihmisoikeuksia puolustavien järjestöjen turvallisuuden takaaminen. Ihmisoikeuksien edistäminen on nimittäin usein vaarallista.

”Ympäristönsuojelijat ovat ryhmä, joka tyypillisesti kohtaa uhkia ja häirintää, koska heidän työhönsä liittyy usein suuria taloudellisia intressejä”, Remitz sanoo.

CJGEA:n tapauksessa työntekijät ovat saaneet ranteessa pidettäviä hälytysnappeja ja muita turvavälineitä. Uhkaavien tilanteiden varalle KIOS on auttanut luomaan verkostoja. Jos esimerkiksi aktivisti kaapataan kotoaan, verkoston jäsenet ilmoittavat heti toisilleen, medialle ja esimerkiksi kansanedustajille.

”Järkyttävin esimerkki, josta järjestö [CJGEA] kertoi, oli alle kouluikäisen lapsen katoaminen. Hänen vanhempansa olivat ympäristöpuolustajia”, Remitz kertoo.

Ympäristöpuolustajien verkosto oli alkanut heti tiedottaa mahdollisimman laajaa yleisöä. Kolmen päivän jälkeen lapsi oli löytynyt tienvarresta.

”Kaappaajat olivat ilmeisesti säikähtäneet isoa somekampanjaa ja lopulta päättäneet jättää lapsen tien poskeen. Somekampanjan ansiosta lapsen löytäneet kyläläiset tiesivät, kenestä on kyse.”

Erityinen huomio heikoimmassa asemassa oleviin

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti sekä valtiolla että yrityksillä on vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta. Ensimmäisenä afrikkalaisena maana Kenia on julkaissut luonnoksen toimintaohjelmasta, joka toteuttaisi YK:n periaatteita kansallisesti. Virallista hyväksyntää odottava ohjelmaluonnos koostuu viidestä temaattisesta alueesta, joista yksi on ympäristönsuojelu ja sitä kautta ihmisten terveys.

Hyvätkään lait ja periaatteet eivät kuitenkaan riitä. Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli niiden toteutumisessa. Siksi esimerkiksi KIOSin tukemat ruohonjuuritason järjestöt ovat tärkeitä ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumisessa.

”On tärkeää tukea kansalaisia, jotta he voivat paremmin vaatia, että ihmisoikeudet toteutuvat. Laaja ja eri ryhmien poliittinen osallistuminen tukee myös yhteiskuntien vakautta”, sanoo Krista Orama ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksiköstä.

Erityisen tärkeää osallistuminen on haavoittuvassa asemassa olevien ja marginalisoitujen ryhmien kannalta. Heikoimmassa asemassa olevien huomioiminen on kantava periaate YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa Agenda 2030:ssa, joka antaa raamit Suomenkin kehitysyhteistyölle. Tiettyjen ryhmien sulkeminen pois yhteiskunnallisesta keskustelusta on usein valtakysymys.

”Poliittiset ja taloudelliset intressit määrittelevät, mistä puhutaan ja kuka saa osallistua”, Orama tiivistää. ”Kehitysyhteistyön kautta edistämme sitä, että kaikkien ääni tulee kuuluviin ja että poliittiset oikeudet toteutuisivat.”

Kun eri ryhmien näkökulmat tulevat esiin yhteiskunnan päätöksissä, ratkaisut ovat myös kestäviä eivätkä esimerkiksi johda niin helposti konflikteihin.

Tärkeä askel Kenian kansalaisyhteiskunnan vahvistumisessa

Kenian vuonna 2010 hyväksytty perustuslaki takaa ihmisille oikeuden puhtaaseen ympäristöön, mutta Phyllis Omidon mukaan kenialaiset eivät välttämättä edes tiedä, miten edistyksellinen perustuslaki on, ja mitä oikeuksia heille kuuluu.

”Myös viranomaisten vanhakantaiset asenteet ja laajalle levinnyt korruptio estävät lakien toteutumista”, Omido kertoo.

CJGEA:n voitolla oikeudessa on laajempaa merkitystä kansalaisyhteiskunnan vahvistumiseen ja ihmisoikeuksien toteutumiseen Keniassa, uskoo Omido.

”Oikeuden päätös luo ennakkotapauksen, jota muut ruohonjuuritason yhteisöt voivat käyttää vaatiessaan oikeuksia ja korvauksia ympäristöön liittyvissä rikkeissä.”