Kehitysyhteistyötä valvotaan tarkasti 

Suomalaiset voivat luottaa kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen, kirjoittaa kehityspoliittisen osaston päällikkö Pekka Puustinen.

Ilta-Sanomat uutisoi (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)(8.4. paperilehdessä ja 13.4. verkkosivuillaan) kehitysyhteistyön väärinkäytösepäilyistä. On hyvä huomata, että uutisointi perustuu lähes kokonaan ulkoministeriön tilaamiin ja ulkopuolisten tekemiin selvityksiin epäillyistä väärinkäytöksistä.

Kehitysyhteistyö onkin valvottua toimintaa, jossa varojen käyttöä seurataan.

Kukaan ei voi luvata, että yhtään väärinkäytöstä ei koskaan tapahdu. Lupausta ei voisi antaa, vaikka tekisimme kehitysyhteistyötä vain ja ainoastaan Ruotsin kanssa.

Maailman köyhät, kipeät ja nälkäiset eivät kuitenkaan asu Ruotsissa, vaan kehitysyhteistyötä tehdään hyvin vaikeissa oloissa.  

Sinisilmäisiä emme silti ole, ja se voidaan luvata, että väärinkäytösepäilyihin puututaan ja ne tutkitaan. IS uutisoi esimerkiksi ulkoministeriön tilaamista tilintarkastusraporteista, joissa on havaittu 20 kehitysyhteistyöeuron kuluneen hautajaismenoihin ja 65 euron kuluneen johtajan vesilaskun maksamiseen. 

Näin pikkutarkalle tasolle voidaan päätyä, kun epäilyjä perataan tosissaan.

Onneksi eritystilintarkastusten tekeminen ei ole arkipäivää ja epäilyjäkin nousee vain pienessä osassa Suomen tuella tehtävistä ohjelmista ja hankkeista. Mutta epäilyt siis tutkitaan, ja jos ne osoittautuvat todeksi, ryhdytään myös varojen takaisinperintään.

Suomalaiset voivat luottaa kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen. Tehokkainta se on silloin, kun ihmiset saavat yhteistyön kautta mahdollisuuden vaatia oikeuksiaan ja parantaa itse hyvinvointiaan.

Tässä on onnistuttu esimerkiksi Suomen tukemassa vesiohjelmassa Etiopiassa, jossa vastuu vesihuollon järjestämisestä on hajautettu yhteisöille itselleen. Yli 2 miljoonaa ihmistä on saanut käyttöönsä puhdasta vettä.

Kehitysyhteistyön avulla voidaan myös tukea kehitysmaiden kansalaisten pyrkimyksiä valvoa omia päättäjiään. Heillä nimittäin on suurin intressi varmistaa, että suomalaistenkin veroina maksamat kehitysyhteistyövarat menevät perille.

Pekka Puustinen
osastopäällikkö