Kehitysyhteistyörahat käytetään kokonaan

Viime päivinä on uutisoitu siitä, että ulkoasiainministeriön hallinnoimia kehitysyhteistyövaroja siirtyy vuosittain käyttämättöminä huomattavia summia. Kyse ei ole siitä, että määrärahoja olisi enemmän kuin niitä voidaan käyttää. 

Siirtomäärärahoja syntyy kun varoja sidotaan yhteistyöhankkeisiin ministeriön päätöksillä ja kansainvälisillä sopimuksilla. Suomi tekee monivuotisia sitoumuksia, jotta vaikkapa kolmivuotiselle vesihuoltohankkeelle on varmistettu rahoitus.

Varsinkin maa- ja aluekohtaisessa yhteistyössä eteneminen ja samalla rahan käyttö riippuu kuitenkin monesta seikasta. Silloin kun kaikki sujuu niin myös maksut sujuvat, mutta jos maan tilanne vaikeutuu tai paikallinen hallinto vaihtuu niin tämä vaikuttaa heti yhteistyön etenemiseen. Työn hidastuminen näkyy siirtyvinä määrärahoina. Lisäksi suurimmat tarpeet yhteistyölle ovat hauraissa ja kaikkein köyhimmissä maissa, joissa toimiminen on kaikkein haastavinta.

Suomi käyttää edelleen lähes sata prosenttia kaikista kehitysyhteistyövaroista sen kolmen vuoden kuluessa, jonka määräraha on voimassa. Siirtyvät varat on sidottu yhteistyöhankkeisiin. Silloin kun varoja aidosti vapautuu käyttöön vaikkapa hankkeen peruuntuessa niin varat sidotaan uuteen yhteistyöhön, myös käyttökohdetta voidaan vaihtaa vaikkapa maatasolta YK-järjestöjen tukeen tai humanitaariseen apuun. Varat siis käytetään kokonaan.

Ulkoministeriö jakaa samalla huolen siirtomäärärahojen kasvusta. Varojen käyttöarvioita ja -aikatauluja tarkistetaan ja maksuja pyritään nopeuttamaan silloin kun laadusta ei jouduta tinkimään.

Käyttökohteista ei kehitysyhteistyössä ole pulaa, yli miljardi ihmistä elää edelleen äärimmäisessä köyhyydessä. Varat on kuitenkin käytettävä huolellisesti ja suunnitellusti. Erityisesti kahdenvälisissä hankkeissa tämä vie myös aikaa.

Kahdenvälinen yhteistyö on samalla yhteistyömme arvokas osa erityisesti suomalaisen osaamisen hyödyntämisessä ja yhteistyösuhteiden rakentamisessa Suomen ja kehitysmaiden välillä. Kehitysmaat haluavat meiltä juuri tätä pitkäjänteistä yhteistyötä.

Pekka Puustinen
Osastopäällikkö (kehityspolitiikka)
Ulkoasiainministeriö