Kehitysministeri Haavisto: Suomen kannettava kansainvälinen vastuunsa
Ministeri Haavisto antoi ulkoministeriön kansalaisjärjestöseminaarissa tunnustusta järjestöille, jotka ovat julkisuudessa puolustaneet vahvasti kehitysyhteistyövaroja.
”Ensi viikon kehysriihessä tehdään vaikeita ratkaisuja, mutta oma taloustilanne ei saa olla Suomelle syy lipsua kansainvälisistä vastuista”, kehitysministeri Pekka Haavisto sanoi torstaina ulkoministeriön järjestämässä kansalaisjärjestöseminaarissa.
Ministerin mukaan kansalaisjärjestöjen osuus kehitysyhteistyöbudjetista on noussut, mutta koko Suomen kehitysyhteistyörahoitus on kriisissä.
Hän antoi tunnustuksen järjestöille, jotka ovat julkisuudessa puolustaneet vahvasti kehitysyhteistyövaroja.
”Päästökaupasta kehitysvaroihin saatu lisäraha on antanut mahdollisuuden nostaa hauraiden valtioiden kaltaisia uusia painotuksia esiin. Järjestöt voivat täydentää valtiollista kehitysyhteistyötä toimimalla esimerkiksi Somalian, Burman, Itä-Timorin, Etelä-Sudanin ja Keski-Afrikan kaltaisissa hauraissa valtioissa”, ministeri sanoi.
Seminaarissa ulkoministeriö ja kansalaisjärjestöt pohtivat, miten kehitysyhteistyön avoimuutta voitaisiin lisätä ja toimintaan liittyviä riskejä hallita entistä paremmin.
Väärinkäytöksiin vastataan nopeasti
Ulkoministeriön verkkosivuille on loppukeväästä tulossa mahdollisuus ilmoittaa väärinkäytösepäilystä.
”Kun varojen väärinkäytöksestä ilmoitetaan, ulkoministeriöllä on oltava valmius reagoida nopeasti ja viedä asia eteenpäin. Ministeriö ilmoittaa väärinkäytöksistä mahdollisimman varhain verkkosivuillaan myös lisätäkseen kehitysyhteistyön uskottavuutta. Ilmi tulleissa tapauksissa vaaditaan aina väärinkäytettyjen varojen takaisin maksamista”, ministeri Haavisto sanoi.
Avoimuutta palvelee myös kevään aikana valmistuva eduskunnalle annettava selonteko avun vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta.
Ministeri Haaviston mielestä kehitysmaiden omat järjestöt ovat entistä vahvempia.
”Ei ole tarkoitus tehdä asioita ohi kehitysmaiden järjestöjen, vaan yhteistyössä ja kumppanuudessa heidän kanssaan. Afrikkalaisten identiteetti ja itsetunto ovat vahvassa nousussa, ja se mahdollistaa entistä yhdenvertaisemman yhteistyön ja oppimisen molempiin suuntiin.”
Liike-järjestön toiminnanjohtaja Ari Koivu muistutti että, kehitysmaiden luonnonvaroista koituvat hyödyt on käytettävä ihmisten hyväksi.
Hän kyseli, miten Suomi voisi vaikuttaa siihen, että Tansanian öljytuloja käytettäisiin esimerkiksi koulutuksen laadun parantamiseen.
Parempaa koulutusta kaikille
Ministeri Haavisto piti koulutuksen laadun parantamista hyvin tärkeänä. Koulutus on Suomen painotus ja liittyy vahvasti vuoden 2015 jälkeisiin kehitystavoitteisiin.
”Erityisen tärkeää on syrjäytyneiden ryhmien oikeus koulutukseen ja ammattikoulutus. Kehitysmaissa koulupolku katkeaa liian varhain eikä ammattikoulutusta arvosteta tarpeeksi. Työllisyyttä parantava ammatillinen opetus ja korkeakouluopetus ovat tärkeä osa kehitystä, ja tässä kansalaisjärjestöt voivat olla vahvasti mukana.”
Kepan järjestökoordinaattori Auli Starck kertoi Kambodžan aktiivisesta kansalaisyhteiskunnasta, jonka toimintaa hallitus rajoittaa monin tavoin. Maassa ihmeteltiin Suomen valtiovallan ja järjestöjen välistä avointa vuoropuhelua ja yhteistyötä.
”Voisiko Suomen mallia viedä myös kehitysmaihin”, Starck ehdotti.
Ministeri Haavisto piti ajatusta hyvänä. Hän kertoi osallistuvansa mielellään keskusteluun, jossa Suomen ja Kambodžan viranomaiset ja kansalaisjärjestöt keskustelisivat keskenään.
Seminaarissa ehdotettiin kehitysyhteistyötä teemaksi Suomen 100-vuotisjuhliin vuonna 2017. Silloin voisi tuoda esille Suomen kehitysyhteistyön historiaa ja 0,7 prosentin tavoitetta bruttokansantulosta.
Haavisto kannatti ajatusta ja lupasi viedä sitä eteenpäin.
”Toivottavasti Suomen kehitysyhteistyö on silloin päässyt 0,7 prosentin tavoitteeseen”, hän sanoi.
Outi Einola-Head