Kehitysmaiden ääni kuuluviin globaalissa veropolitiikassa

Kehitysmaiden ääni kuuluviin globaalissa veropolitiikassa

Suomen uusi Verotus ja kehitys -toimintaohjelma 2020-2023 julkaistiin 9.6. Verkossa järjestetyn julkistamistilaisuuden puheenvuoroissa kiiteltiin verovastuullisuusvaatimuksia ja painotettiin Afrikan oman verotuskyvyn vahvistamista sekä kehitysmaiden äänen kuuntelemista globaalissa veropolitiikassa.

Kuva: Toimintaohjelman kuvituksena käytetyt piirrokset ovat kuvasarjasta Tax and Human Rights, jonka Ria Singh Sawhney ja Anna Bulman ovat piirtäneet, osana laajempaa ohjelmaansa nimeltä Picture Human Rights. Kuvasarja perustuu asiasisällöltään YK:n ihmisoikeusraportoijan Prof. Philip Alstonin ja Nikki Reischin toimittamaan kirjaan Tax, Inequality and Human Rights (OUP 2019).

”Suomalaiset rakastavat veroja”, sanoi ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Satu Santala Verotus ja kehitys -toimintaohjelman julkistamistilaisuuden puheenvuorossaan. Tämän pitkäaikaisen rakkaussuhteen taustalla on se, että Pohjoismainen malli on pohjannut toimiviin verojärjestelmiin, joilla on voitu rahoittaa julkisia palveluita, sosiaaliturvaa ja kaikkia hyödyttävää infrastruktuuria.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin mukaan julkisen sektorin ja toimivan verotuksen merkitys on käynyt koronaviruskriisin myötä entistäkin selvemmäksi. ”Kukaan ei kampanjoi tällä hetkellä pienen valtion puolesta”, Skinnari totesi puheessaan. Kriisi vaatii pikemminkin kaikkia maita lisäämään kotimaisten resurssien mobilisointia.

Myös EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen sanoi tilaisuutta varten nauhoitetussa puheenvuorossaan, että verotusta on pyrittävä käyttämään entistä voimakkaammin eriarvoisuuden vähentämiseen.

Kehitysmaissa veronkantokyky on kuitenkin usein heikko. Valtaosa työvoimasta ja yrityksistä toimii epävirallisessa taloudessa. Lisäksi kehitysmaat menettävät monikansallisten yritysten verojenvälttelyn vuoksi enemmän tuloja kuin saavat kehitysapua.

Afrikan maat ovat ryhtyneet toimiin vahvistaakseen verokantokykyään ja pysäyttääkseen laittomat rahavirrat. Suomen Verotus ja kehitys -toimintaohjelma pyrkii tukemaan niitä tässä työssä. Suomi kaksinkertaistaa rahoituksensa kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistamiseksi ja suuntaa tukea erityisesti Afrikkaan.

Verojärjestelmät ja verovastuullisuus kuntoon

Verojärjestelmien kehittäminen on Suomen Verotus ja kehitys -toimintaohjelman päätavoite. Tähän Suomi pyrkii esimerkiksi laajentamalla yhteistyötään Afrikan verohallintojen kattojärjestön ATAFin (African Tax Administration Forum) kanssa. Suomen Verohallinto jatkaa hankettaan Tansanian verohallinnon kanssa, ja laajentaa työtään myös muihin Afrikan maihin yhdessä ATAFin kanssa.

Kuten jo Hallitusohjelmassa päätettiin, Suomi edellyttää kehitysyhteistyövaroin tuettavilta yrityksiltä verovastuul­lisuutta ja läpinäkyvää maakohtais­ta tilinpäätös- ja verotietojen rapor­tointia. Ulkoministeriö on laatimassa tästä yhteistä ohjeistusta kaikille yksityisen sektorin kehitysyhteistyöinstrumenteille. Suomi rahoittaa myös afrik­kalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyötä vero-oikeudenmu­kaisuuden edistämiseksi.

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon asiantuntija Outi Hakkarainen kiitti toimintaohjelman kirjausta verovastuullisuusvaatimuksesta yrityksille. Hän myös korosti, että ohjeistuksessa olisi syytä selventää, mitä ovat ne lain hengen vastaiset toimet, jotka eivät ole kehitysyhteistyövaroin tuetuille yrityksille sallittuja.

Afrikan oma ääni

ATAFin johtaja Logan Wort painotti puheenvuorossaan, että Suomen ja muiden vauraiden teollisuusmaiden tulisi kuunnella nimenomaan Afrikan maiden ja muiden kehitysmaiden ääntä. Aggressiivinen verosuunnittelu ja kansainvälisen kaupan digitalisoituminen tuovat haasteita, jotka edellyttävät kansainvälisiä sopimuksia. Jotta nuo sopimukset hyödyttäisivät kehitysmaita, niillä on oltava riittävä kapasiteetti käydä neuvotteluja.

Tämä on yksi Suomen Verotus ja kehitys -toimintaohjelman keskeisimpiä tavoitteita. Pyrkimyksenä on tuoda halli­tuksia, tutkijoita ja kansalais­toimijoita yhteen vahvistamaan verokulttuuria Afrikassa ja puo­lustamaan Afrikan maiden yhtei­siä kantoja globaalin veropolitii­kan kysymyksissä.

Verotus ja kehitys -toimintaohjelman koordinaattori Timo Voipio mainitsi, että kehitysmaiden verotuskyvyn ja keskinäisen veroyhteistyön tukeminen on ehkä paras exit-strategia kehitysyhteistyölle. ”Kehitysyhteistyönhän on tarkoitus tehdä itsensä vähitellen tarpeettomaksi”, Voipio totesi.

Verotus ja kehitys -toimintaohjelman pohjalla kulkeva ajatus on, että jatkossa köyhät maat voisivat rahoittaa entistä suuremman osan kehitystarpeistaan omista verotuloistaan.

 

Kehitysyhteistö- ja ulkomaankauppaministerin Ville Skinnarin puhe (englanniksi): Video ja teksti (PDF)

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen puhe (englanniksi): Video ja teksti (PDF)