Kauppapolitiikka: Venäjän pakotteet heijastuvat laajalle

Kauppapolitiikka: Venäjän pakotteet heijastuvat laajalle

Kansainvälinen yhteisö reagoi Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin loukkauksiin Venäjän taholta vetämällä esiin sanktiokortin. Kokemus on opettanut, ettei pakotteista ole nopeaksi täsmälääkkeeksi kriisien laukaisemisessa, mutta pidemmällä tähtäimellä niillä on merkitystä.  Lue lisää juuri ilmestyneestä Kauppapolitiikka-lehdestä 2/2014.

Kuva: Meri-Tuuli Nevala

Kansainvälinen yhteisö reagoi Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin loukkauksiin Venäjän taholta vetämällä esiin sanktiokortin. Kokemus on opettanut, ettei pakotteista ole nopeaksi täsmälääkkeeksi kriisien laukaisemisessa, mutta pidemmällä tähtäimellä niillä on merkitystä.

Euroopan unioni määräsi huhtikuun lopulla Krim-operaatioon vaikuttaneille venäläisille matkustusrajoitteita ja jäädytti heidän omaisuuttaan. Jo aiemmin sanktiolistalle oli kirjattu Ukrainan entisen johdon edustajat, joiden katsottiin syyllistyneen valtion varojen väärinkäytöksiin. Listalla olevien henkilöiden varat on jäädytettävä, eikä heille saa luovuttaa varoja. Lisäksi heidän maahantulonsa ja kauttakulkunsa on estettävä.

Toukokuussa sanktioita asetettiin lisää: EU-maat lisäsivät pakotelistalle 13 ukrainalaista ja venäläistä yksityishenkilöä lisää. Lisäksi listalle kirjattiin kaksi yritystä: PJSC Tshornomornaftogaz sekä Feodosia, jotka Krimin aluehallinto on kansallistanut.

– Euroopan unioni on pitänyt tiukasti kiinni siitä, että pakotteilla on laillinen peruste ja ne kohdistuvat tilanteesta vastuussa oleviin poliitikkoihin, virkamiehiin ja sotilasjohtoon, ulkoministeriön Itäosaston päällikkö, ulkoasiainneuvos Terhi Hakala kertoo.

Hänen mukaansa EU:n asettamien pakotteiden kriteerit ovat erilaisia kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jonka sanktiolistalta löytyy myös venäläisiä yrityksiä sekä presidentti Putinin lähipiiriin kuuluviksi luokiteltuja liike­miehiä, kuten Hartwall Areenan uudet omistajat Gennadi Timtšenko ja Boris Rotenberg. Heillä molemmilla on myös Suomen kansalaisuus.







Lue lisää:

Kauppapolitiikka-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja sen voi tilata helposti tästä. Lehti on maksuton. Halutessaan voi liittyä myös uutiskirjeen postituslistalle.