Kathmandun paluumuuttaja

Suomen Nepalin-suurlähettiläällä Asko Luukkaisella on kokemusta Nepalista kahden komennuksen verran. Maa on kulkenut pitkän ja mutkikkaan tien sisällissodan ja rauhanprosessin kautta marraskuussa 2013 järjestettyihin vaaleihin.

Kun Suomi aloitti kehitysyhteistyön Himalajan kupeessa 1980-luvulla, Nepalissa valta oli kuninkaalla, eikä Suomella ollut maassa edustustoa.

Demokratiasta ei kehitysyhteistyön yhteydessä juurikaan puhuttu. Nyt se on tapetilla paljon enemmän, suurlähettiläs Asko Luukkainen sanoo. 

Suurlähettiläs Asko Luukkainen, Kathmandu. Kuva: Suomen suurlähetystö, Kathmandu Suurlähettiläs Asko Luukkainen toivoo Suomen ja Nepalin suhteiden laajentuvan myös talouden alalla. Kuva: Suomen suurlähetystö, Kathmandu.

Hänellä on kokemusta Nepalista kahden komennuksen verran. Ennen 2011 alkanutta suurlähettilään pestiään hän työskenteli siellä vuosina 2000–2004 Suomen asiainhoitajana.

Maa on kulkenut mutkaisen tien demokratian ensiaskelien, pitkän sisällissodan, nytkähdellen edenneen rauhanprosessin kautta marraskuuhun 2013. 

Nepalissa ei ole vuosiin ollut demokraattiseste valittuja organisaatioita, ja esimerkiksi paikallisvaaleista on useita vuosia. Parlamenttia ei ole.

Nyt tilanne on muuttumassa.

"19. marraskuuta pidetyt perustuslakia säätävän kansankokouksen vaalit olivat askel myönteiseen kehitykseen. Kun perustuslaki on kirjoitettu, kansankokous jatkaa parlamenttina", suurlähettiläs kertoo.

Kuuden kuukauden kuluessa kansankokouksen vaalista järjestetään paikallisvaalit. 

Vaalien jälkeen uhkakuvat ovat vähentyneet, ja henki on Luukkaisen mukaan positiivinen. "Vaalit menivät hyvin, nepalilaiset näyttivät mitä he haluavat", hän painottaa.

Suhteiden pohjana
kehitysyhteistyö

Suurlähetystön työssä painottuvat vahvasti kehitysyhteistyöhön liittyvät tehtävät, sillä Nepal on yksi Suomen kehitysyhteistyön pääkumppaneista.

Kauppa on edelleen kapealla pohjalla, Luukkainen harmittelee. Yksi menestystarina kuitenkin on.

"TeliaSoneran omistama Ncell on maan suurin teleoperaattori. Sillä on toistakymmentä miljoonaa tilaajaa", hän kertoo.

Suomen Rahapaja on jokunen vuosi sitten voittanut tarjouskilpailun kolikkojen lyömisestä. Muut suomalaisyritykset näkyvät lähinnä kehitysyhteistyön yhteydessä.

Vesivarojen hyödyntäminen
vaatii parempaa hallintoa

Köyhällä Nepalilla on suuret vesivarat, joiden avulla ihmisten arkea ja yritysten toimintaa riivaavista sähkökatkoista voitaisiin päästä.

"Maalla on valtava potentiaali vesivoimassa", Luukkainen kertoo. Sähköä pystyttäisiin tuottamaan 80 000 megawattituntia, kun Nepal tuottaa nyt noin puolet tarvitsemastaan sähköstä, 600 megawattituntia. Nepal joutuu nyt tuottamaan osan sähköstä dieselgeneraattoreilla ja ostamaan sitä Intiasta.

"Se vaatii kuitenkin virkamiesten ja poliitikkojen saamista kuriin", hän korostaa ja viittaa korruptioon, joka on vakava ongelma Nepalissa.

Taloudellinen kehitys on hyvin heikkoa, ja investoinnit puuttuvat.

"Niitä tulisi vesivoiman myötä, jos investoijat voisivat luottaa maan päättäjiin. Omassa maassa ei ole rahaa investointeihin, sitä on saatava ulkomailta."

Jos uusi perustuslaki saadaan, parlamentti ja hallitus alkavat toimia normaalilla tavalla. Tällöin myös vesivoiman merkitys ymmärretään. Hallinnon on kuitenkin kehityttävä, Luukkainen tähdentää.

Suurlähettiläs Asko Luukkainen vaalipaikalla, Nepalin perustuslakia säätävän kansankokouksen vaali 19.11.2013. Kuva: Suomen suurlähetystö Kathmandussa olevat suurlähetystöt osallistuivat Nepalin perustuslakia säätävän kansankokouksen vaalien tarkkailuun. Kuva: Suomen suurlähetystö, Kathmandu

"Nepalit ovat hyvin kärsivällisiä ja kestävät vaikka millaisia ratkaisuja lähtemättä kaduille. Esimerkiksi maoistipuolueen järjestämä lakko, joka oli suunnattu vaalien pitämistä vastaan, piti koulut kymmenen päivää kiinni, eivätkä vanhemmat hermostuneet", hän ihmettelee.

Hyvät koulutusmahdollisuudet ovat houkutelleet nepalilaisia lähtemään Suomeen. Noin 2 000 nepalia tekee töitä tai opiskelee Suomessa.

"Suomen koulujärjestelmä oli hiljattain näkyvästi esillä paikallisessa mediassa. Ilmainen koulutus kiinnostaa", Luukkainen sanoo.

Käymälät
suuri sosiaalinen muutos

Suomen kehitysavulla on suurlähettilään mukaan saavutettu paljon. Yli miljoona ihmistä on saanut vesihuoltonsa kuntoon, ja sanitaatio on parantunut merkittävästi. Isoja piirikuntia on julistautunut virallisesti vapaaksi ulosteista, eli niiden asukkailla on käymälä sen sijaan, että tarpeet tehdään metsään tai kylän liepeille.

"Se on iso sosiaalinen muutos erityisesti naisille, jotka ovat tunteneet olonsa turvattomiksi joutuessaan pimeällä käymään tarpeillaan kylän laitamilla", Luukkainen sanoo.

Muita Suomen kehitysyhteistyön keskeisiä alueita ovat opetusala ja kestävä metsätalous.

"Opetusalalla sektoriohjelman kautta kehitämme peruskoulutusta pitkällä tähtäimellä. Kyläyhteisöjen kannalta monen avunantajan yhteinen metsähanke tuo merkittävää hyötyä ja edistää metsien kestävää käyttöä", hän kertoo.

Tuttuun paikkaan
helppo solahtaa

Nepal on maa, johon ihmiset tuntuvat palaavan kerta toisensa jälkeen. "Yhdysvaltain suurlähettiläs on täällä jo kolmatta kertaa", Luukkainen kertoo.

"Nepalilaiset ovat todella mukavia ja auttavaisia, ja täällä saa nopeasti ystäviä. Monet aiemman jakson ystävyyssuhteista ovat säilyneet ", hän mainitsee. "Ystävämme ovat vierailleet Suomessa, ja yksi perhe kävi jopa Namibiassa, kun työskentelin siellä. Kun palasin tänne, oli helppo solahtaa tuttuun kuvioon."

EU-edustustojen päälliköt tapaavat yhdessä paljon nepalilaisia poliitikkoja. "Pääsy heidän puheilleen on todella helppoa."

Suoran tiedonvaihdon lisäksi Luukkainen seuraa Nepalin yhteiskunnallista kehitystä englanninkielisistä lehdistä, joista hän pitää kiinnostavimpina Himalayan Timesia, Kathmandu Postia ja Repúblicaa.

"Kathmandussa on pakko saada liikuntaa. Aloitin golfaamisen kymmenen vuotta sitten. Viikonloppuisin ilman sitä olisi vaikeaa", suurlähettiläs sanoo.

Marja-Leena Kultanen

Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa haastatellaan Suomen suurlähettiläitä kehitysyhteistyön kannalta tärkeissä maissa. Haastatteluja julkaistaan noin kerran kuukaudessa.

Nepalilaisia lehtiä: