Kansalliset parlamentit haluavat valvoa hallitusten globaalipolitiikkaa

Parlamenttien rooli hallitusten globaalipolitiikan ohjaamisessa ja kansalaisyhteiskunnan äänten kuuluminen globaalissa päätöksenteossa nousivat keskeisiksi teemoiksi Helsinki-prosessin toisessa kansallisessa seminaarissa eduskunnan auditoriossa.

Kansallisen parlamentaarisen valvonnan tueksi esitettiin kansanedustajille yhteistyötä toisaalta globaalien instituutioiden ja toisaalta kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Demokratian toteutumisessa korostettiin erityisesti ihmisoikeuksien toteutumista ja hiljaisten äänten kuulumista - eli köyhien, alkuperäiskansojen ja ympäristön etujen huomioonottamista päätöksenteossa. Konkreettisina esityksinä nousivat esille myös kansainväliset verot ja kehitysmaiden velkahelpotus.

Katainen otti malliksi
EU-politiikan


Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jyrki Katainen ehdotti Suomen globaalipoitiikkaan tiiviimpää parlamentaarista seurantaa ja viittasi suuren valiokunnan käytäntöihin EU-politiikan osalta. Suomen YK-liiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen esitti myös kansainvälistä parlamenttien välistä sopimusta siitä, että parlamentit valvovat etukäteisesti hallitusten kantoja maailmanlaajuisissa instituutioissa.

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Pentti Tiusanen toi esille hyvänä käytäntönä Suomen valtuuskunnan kannanmuodostuksen Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa. Siellä virallinen valtuuskunta keskusteli joka aamu Suomen kannoista niin kansanedustajien, kansalaisjärjestöjen kuin elinkeinoelämän kanssa.

Suuren valiokunnan jäsen Heidi Hautala otti esille ajatuksen Århusin sopimuksen laajentamisesta, jotta kansalaisten osallistumisoikeuksia ympäristöasioissa voidaan vahvistaa.

Tasavallan presidentin neuvonantaja Jarmo Viinanen esitteli ILO-komission ehdotuksia kansanedustajien ja Parlamenttien välisen liiton IPU:n osallistumisesta globaaliin päätöksentekoon.

Kiljnen ehdotti YK:hon
parlamentaarisia valiokuntia


Ulkoasiainvaliokunnan jäsen Kimmo Kiljunen haastoi keskustelemaan YK:n yhteyteen perustettavista parlamentaarisista "valiokunnista", joiden luomista Cardoso-paneeli on äskettäin ehdottanut. Hän viittasi olemassaoleviin parlamentaarisiin verkostoihin toisaalta Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston ja toisaalta Maailman kauppajärjestön yhteydessä. Hänen mukaansa niiden tärkein lisäarvo on tukea kansallista parlamentaarista valvontaa.

Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki kysyi, voiko globalisaation oloissa demokratia lainkaan toteutua ilman globaalia demokratiaa. Hänen mukaansa kansallisen demokratian ongelma on, että päätösten vaikutukset ylittävät valtioiden rajoja samalla, kun päättäjät ovat vastuussa oman valtionsa "äänestäjäkansalaisille". Konkreettisina esityksinä hän ehdotti kansainvälisen valuutanvaihtoveron käyttöönottoa, kehitysmaiden velkojen sovittelumekanismia ja pitkällä aikavälillä myös Maailman Kauppajärjestön uudistamista.

Seminaarin päätössanat esitti tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Kalevi Olin. Hänen mukaansa tulevaisuusvaliokunta aikoo ottaa omassa budjettilausunnossaan esille globalisaatiopolitiikan parlamentaarisen seurannan tiivistämisen tarpeen.