Kansalaisyhteiskunnan ääni kuuluu Suomen valmistautumisessa YK:n yleiskokoukseen
Mitä kysymyksiä Suomi painottaa YK:n yleiskokouksen 69. istuntokaudella? Tätä pohtivat kansalaisjärjestöt ulkoministeri Tuomiojan ja kehitysministeri Haaviston kanssa ulkoministeriössä järjestetyssä kuulemistilaisuudessa.
Vuosittain yhdessä Suomen YK-liiton kanssa järjestettävässä tilaisuudessa vaihdettiin ajatuksia Suomen YK-politiikan painopisteistä ja vahvistettiin samalla ministeriön sekä kansalaisyhteiskunnan välistä vuorovaikutusta.
Ulkoministeriö pitää hyviä suhteita kansalaisjärjestöihin suuressa arvossa. Kuulemistilaisuudessa käyty keskustelu toi konkreettisesti esille valtionjohdon ja kansalaisjärjestöjen välisen vuorovaikutuksen merkityksen.
Suomen painopisteiden pohjana on heinäkuussa 2013 uudistettu YK-strategia. Suomen yleiskokousvaltuuskunnassa on mukana myös kansalaisjärjestöjen edustajia, ja kansalaisjärjestöillä on erittäin tärkeä rooli sekä YK-toiminnassa että osana Suomen toimintaa.
Yleiskokouskeskustelu käynnistyy 24.9.2014 ja yleiskokouksen puheenjohtajana toimii Uganda.
Konfliktien ehkäisyllä merkittävä rooli globaalissa kehityksessä
Ulkoministeri Erkki Tuomioja korosti, että Suomen pohjimmainen tavoite on globaalin kehityksen saattaminen kestävälle pohjalle ja konfliktien ennaltaehkäisy.
Yleiskokouksen korkean tason viikolla huomio keskittyy akuutteihin Lähi-idän ja Ukrainan tilanteisiin. Tuomiojan mukaan Ukrainan kriisi ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella.
Ulkoministeri korosti, että akuutteihin kriiseihin vastaamisen lisäksi tulee pyrkiä vastaamaan globaalihaasteisiin. Esimerkiksi ISIS-järjestön eteneminen Syyriassa ja Irakissa synnyttää todellisen globaalin haasteen, johon vastaamiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä.
Kehitysministeri Pekka Haavisto painotti kehityksen alkuun saattamista hauraissa maissa niiden valtiollisia rakenteita vahvistamalla. Haaviston mukaan on merkittävää, että hauraat valtiot ovat muodostaneet G7+-ryhmän, joka tuo maiden näkemyksiä esille. Korkean tason viikolla tulevat näkymään vuoden 2015 jälkeiset kehitystavoitteet, ja niiden osalta Haavisto korosti tavoitteiden universaalisuutta ja innovatiivisia rahoituslähteitä.
Molemmat ministerit painottivat naisten oikeuksien edistämistä. Haaviston mukaan voisi pohtia esimerkiksi tapoja edistää naisten lainansaantimahdollisuuksia.
Kansalaisjärjestöt korostivat ihmisoikeuksia
Kansalaisjärjestöt kommentoivat hyvin aktiivisesti ministereiden puheenvuoroja. Ihmisoikeusperustaisuuden edistämistä korostettiin, samoin kuin ihmisoikeuksien kehityksen sekä rauhan ja turvallisuuden välistä yhteyttä sekä demokratian merkitystä sosiaaliselle kehitykselle.
Moni järjestö katsoi, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä -oikeuksiin ja eriarvoisuuden vähentämiseen liittyvien kysymysten tulisi olla Suomen kärkitavoitteita.
Haavoittuvien ryhmien – lapset, seksuaalivähemmistöt, alkuperäiskansat ja vammaiset henkilöt – oikeuksien esillä pitoa Suomen YK-politiikassa sekä kiitettiin että toisaalta kannustettiin vieläkin aktiivisempaan toimintaan.
Myös ilmastonmuutoksen ja köyhyyden sekä tasa-arvon väliseen yhteyteen kiinnitettiin huomiota, ja poliittista kannustetta ilmastonmuutossopimukselle alleviivattiin.
Sidosryhmien kuulemismahdollisuutta tulevan kehitysagendan ja muunkin YK-vaikuttamisen pohjana pidettiin tärkeänä. Lopuksi toivottiin, että Suomen tavoitteiden ajamiseen on riittävät resurssit.