Kansainvälinen rekisteri tallentamaan Venäjän hyökkäyssodan vahinkoja Ukrainassa

Euroopan neuvostossa (EN) on kauan seurattu Venäjän huolestuttavaa ihmisoikeus-, demokratia- ja oikeusvaltiotilannetta. Pitkään siihen pyrittiin vaikuttamaan pitämällä maa järjestön jäsenenä ja samalla esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) toimivallan piirissä. Täysimittaisen hyökkäyssodan aloittaminen toista jäsenmaata Ukrainaa vastaan 24.2.2022 kuitenkin katkaisi kamelin selän ja jo kolmessa viikossa päätettiin Venäjän erottamisesta. Nyt Euroopan neuvosto on jälleen osoittamassa kykynsä ja poliittisen tahtonsa tukea Ukrainaa

Samana päivänä, kun valtionpäämiehet kokoontuvat huippukokoukseen Reykjavikissa 16. toukokuuta tulee voimaan EN:n piirissä neuvoteltu sopimus, jolla perustetaan kansainvälinen rekisteri tallentamaan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamia vahinkoja (The Register of Damage caused by the aggression of the Russian Federation against Ukraine). Suomi tulee olemaan yksi Haagiin perustettavan rekisterin perustajajäsenistä.

 

Kansainvälinen rekisteri kerää vaateita ja todisteita

Rekisteri kerää ja taltioi sodan aiheuttamia vahinkoja koskevat vaateet ja niihin liittyvät todisteet.

Vaateita voivat esittää sekä yksittäiset ihmiset että oikeushenkilöt, mukaan lukien Ukrainan valtio ja kunnat. Vahinkojen täytyy olla tapahtunut 24.2.2022 tai sen jälkeen, Ukrainan kansainvälisesti tunnustetulla alueella ja Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen seurauksena.

Rekisteri ei päätä korvauksista, vaan tallettaa kelpoisuusehdot täyttävät vaateet ja niiden todisteet myöhemmin, erillisessä kompensaatiomekanismissa tapahtuvaa ratkaisemista varten. Rekisterin merkitys korostuu varsinkin, jos kompensaatiomekanismin perustaminen toteutuu vasta vuosien tai vuosikymmenten jälkeen. Rekisterin perustamisella jo käynnissä olevan konfliktin aikana varmistetaan, että aikanaan tehtävät korvausratkaisut perustuvat mahdollisimman luotettavaan selvitykseen.

Rekisterillä vahva viesti

Lisäksi rekisterin perustamisella lähetetään vahva viesti Venäjälle ja koko maailmalle. Rekisteriin mukaan liittyvät maat seisovat yhteisten arvojen, rauhan ja sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen takana ja haluavat varmistaa, että Venäjä laittoman hyökkäyksen aloittajana joutuu korvaamaan Ukrainan jälleenrakentamisen ja muut sodan aiheuttamat vahingot.

Rekisteri on yksi, mutta tärkeä askel Venäjän vastuuseen saattamisessa. Rekisterissä ja kompensaatiomekanismissa on kysymys korvausvastuusta. Se kuuluu kansainvälisen oikeuden nojalla valtiolle, jonka laittomista hyökkäystoimista vahingot ovat aiheutuneet. Sen sijaan rikosvastuu kuuluu myös sotarikosten, rikosten ihmisyyttä vastaan sekä hyökkäysrikosten osalta yksittäisille henkilöille. Valtiota ei siis voida saattaa rikosvastuuseen, mutta valtio voidaan asettaa korvausvastuuseen sen poliittisen- ja sotilasjohdon mahdollisesti rikosvastuun täyttävien toimien aiheuttamista vahingoista.

Kansainvälinen rikostuomioistuin on jo reagoinut

Kansainvälisesti rikosvastuun toteuttamista koskevaa keskustelua hallitsee pitkälti kysymys siitä, miten varmistetaan rikosvastuu hyökkäysrikoksen osalta ja tulisiko sitä varten perustaa oma erityistuomioistuimensa. Syytä on kuitenkin muistaa, että kansainvälisellä rikostuomioistuimella ICC:llä on jo toimivalta mm. sotarikoksen osalta. ICC onkin ottanut kiitettävän reaktiivisen lähestymistavan keräämällä selvitystä jo käynnissä olevan konfliktin aikana sekä antamalla pidätysmääräykset presidentti Putinista ja tämän hallinnon alaisesta lapsiasianvaltuutetusta.

Tuki Ukrainan oikeuslaitokselle tärkeää

Pääosin rikosvastuu sodassa tapahtuneiden rikosten osalta toteutuu kuitenkin Ukrainan kansallisen oikeuslaitoksen kautta. Se tulee ratkaisemaan valtaosan sotaan liittyvistä rikoksista, mm. venäläisten rivisotilaiden toteuttamat kidutukset, raiskaukset ja muut sodan oikeussääntöjen vastaiset toimet.

Ukrainan oikeuslaitoksen tukeminen sodan aikana ja sen jälkeen onkin äärimmäisen tärkeää. Myös osana Ukrainan jälleenrakentamista demokraattiseksi oikeusvaltioksi on varmistettava, että oikeuslaitoksella on resurssit ja osaaminen toteuttaa myös raaimpia hirmutekoja koskevat oikeudenkäynnit oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden mukaisesti. Myös tätä työtä Euroopan neuvosto tukee mm. järjestön Ukrainan toimintasuunnitelman kautta, missä Suomi on yhtenä merkittävimmistä rahoittajista.