Kännykässä kehityksen siemen

Köyhissä maissa kännykkä on jo miltei jokaisella, pankkitiliä ei monellakaan. Mistral Mobile näkee siellä yhtä aikaa valtavan markkinaraon ja mahdollisuuden edistää kehitystä.

Mistral Mobilen ohjelmistojen ansiosta loppukäyttäjä ei tarvitse pankkipalveluihin operaattoria: pelkkä kännykkä riittää. Kuva: Vesa Tyni/MCI Press

Tuleeko länsimaalaiselle välttämättä mieleen, että noin 2,5 miljardilla ihmisellä maailmassa ei ole pankkitiliä? Lainoista tai sijoituksista puhumattakaan.

Matkapuhelimen käyttäjiä sen sijaan arvioidaan olevan jo yli kolme miljardia ja matkapuhelinliittymiä kaikkiaan peräti kuusi miljardia.

Kehitysmaissa matkapuhelin on ihmisten ensimmäinen ja usein ainoa tekniikkahankinta.

Bisnesnenät ovatkin haistaneet valtavat mahdollisuudet kehittyvissä maissa. Muutamassa vuodessa näihin on syntynyt mobiilimaksujärjestelmiä, jollaisia ei lännessä tunneta.

Esimerkiksi Filippiineillä tai Ugandassa voi avata agentin kautta pankkitilin, joka toimii pelkällä kännykällä, ilman kallista data- tai nettiyhteyttä.

Näille markkinoille päätti lähteä myös vuonna 2012 syntynyt Mistral Mobile, neljän entisen Nokia-johtajan perustama teknologiayritys.

Operaattoripakko poistuu

Kehittyvien maiden mobiilirahajärjestelmät ovat olleet tähän asti kytköksissä teleoperaattoreihin. Mistral Mobilen ohjelmistojen ansiosta loppukäyttäjä ei tarvitse pankkipalveluihin operaattoria: pelkkä kännykkä riittää.

Raha-asioiden hoitaminen helpottuu, palvelumaksut saadaan minimoitua ja alan toimijat voivat tavoitella asiakkaikseen koko väestöä, ei vain tietyn operaattorin asiakkaita.

Kun teknologia on rakennettu vedenpitäväksi, kännykällä voi hoitaa kaikki pankkipalvelut: rahalähetykset, nostot, talletukset, sijoitukset ja jopa lainanhoidon.

Palveluntarjoajan kulut jäävät niin pieniksi, että köyhimmät pienviljelijätkin kannattaa houkutella asiakkaiksi.

Nokian kokeilu taustalla

Parhaillaan Mistral Mobile rakentaa omaa kumppaniverkostoa ympäri maailman.

”Erityisen kiinnostavilta näyttävät Indonesia, Bangladesh, Intia, Etelä-Afrikka, Nigeria ja Brasilia. Kiina on tietysti aina mielenkiintoinen, mutta samalla myös hyvin vaativa kohde”, toimitusjohtaja Ludwig Schulze luettelee.

Mistral Mobilen toimipisteet ovat Helsingissä, Oulussa ja New Yorkissa ja yhteistyökumppaneita on ympäri maailmaa.

”Olemme juuri aloittamassa neuvotteluja Finnpartnership-kumppanuusohjelman kanssa löytääksemme lisää kontakteja. Liiketoiminnan käynnistämiseen olemme saaneet arvokasta tukea Tekesiltä ja paikalliselta ELY-keskukselta”, Schulze mainitsee.

Schulzen mukaan yritys haluaa monen muun yrityksen tavoin vilpittömästi yhdistää liiketoiminnan kehityskysymyksiin.

”Mobiiliraha tuo mukanaan valtavia hyötyjä yhteiskunnalle ja ihmisten elintasolle: verotus tehostuu, korruptio vähenee, ihmisten kyky käydä kauppaa ja elättää itsensä kohenee, lainojen saanti helpottuu.”

”Pyramidin perusta” vaurastuu

Keskusteluun kaupan ja kehitysyhteistyön yhdistämisestä on tullut jäädäkseen käsite base-of-the-pyramid- eli BOP-liiketoiminta.

Nimi havainnollistaa sitä, että kaksi kolmannesta maapallon väestöstä elää alle viidellä dollarilla päivässä. Vain pyramidin huipulla on varaa kuluttaa.

BOP-mallilla pyritään kehittämään vähävaraisten ihmisten markkinoista yrityksille kannattavaa liiketoimintaa. Suomessa hankkeen pioneerityötä on tehnyt Aalto-yliopisto. Myös kansalaisjärjestö World Vision on näkyvästi mukana.

”Vuoteen 2030 mennessä jopa kolme miljardia köyhää nousee niin sanottuun uuteen keskiluokkaan. He tulevat nimenomaan pyramidin pohjalta ja haluavat elämäänsä parannusta”, Schulze selittää yritysten BOP-intressiä.

Malli on otettu osaksi Suomen virallista kehityspolitiikkaa. Ideana on, että liiketoimintaa tehdään yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa.

”Kehitysmaihin lähtö ei sovi joka yritykselle. Ennen kaikkea tarvitaan kärsivällisyyttä, empatiaa ja halua ymmärtää erilaisuutta, sillä bisnes ei välttämättä noudata sovittua logiikkaa.”

Työ onkin Schulzen mukaan samalla sekä äärimmäisen haastavaa että antoisaa.

Hanna Rusila

Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran Kauppapolitiikka 1/2013 (Linkki toiselle web-sivustolle.)-lehdessä