Kaksikielisyysopetus pitää lapset koulussa Amazoniassa

Itä-Perussa sijaitsevan Ucayalin alkuperäiskansojen lapset saavat nyt opetusta omalla kielellään. Kaksikielisen opetuksen malli on levinnyt alueen kouluihin Suomen vuosina 2005–2012 rahoittaman ja Unicefin toteuttaman hankkeen myötä.

Miltä tuntuisi mennä kouluun, jossa opetus tapahtuisi vieraalla kielellä? Kouluun, jossa opettajat eivät ymmärtäisi kulttuuriasi ja jossa oppikirjojen kuvat esittäisivät sinulle tuntemattomia asioita?

Tämä on tuhansien Amazonialla asuvien lapsien ja nuorten arkipäivää. Oppimisvaikeuksien vuoksi moni alueen lapsista ja nuorista lopettaa koulunkäynnin kesken, tuntien häpeää ja epävarmuutta omaa kulttuuriaan ja äidinkieltään kohtaan.

Kaksikielisyysopetus, Amazonia. Kuva: UNICEF Yli 7 600 alkuperäisväestön lasta ja nuorta oli osallisena Suomen rahoittamassa hankkeessa. Kuva: Unicef

Suomi rahoitti vuosina 2005–2012 YK:n lastenrahaston Unicefin toteuttamaa EIBAMAZ -kaksikielisyyshanketta Boliviassa, Ecuadorissa ja Perussa.

Tavoitteena oli kehittää maiden kaksikielisyysopetusta ja taata Amazonian alueen lasten ja nuorten oikeudet saada omalla äidinkielellään opetusta, joka perustuu heidän omaan kulttuuriinsa ja maailmankatsomukseensa.

Perussa työ keskittyi Ucayalin lääniin, jossa kaksikielisyysopetuksen laatu oli maan heikoimpia. Hankkeen alkaessa vain harva alkuperäisväestön lapsista onnistui käymään peruskoulun loppuun.

Seitsemän vuoden aikana hanke tavoitti Ucalyalissa yhteensä 141 peruskoulua, 287 opettajaa ja yli 7 600 alkuperäisväestön lasta ja nuorta. 

Tutkimustyötä historiasta
ja maailmankatsomuksesta

Aluksi tutkittiin Ucayalin alkuperäisväestöjen historiaa ja perehdyttiin heidän maailmankatsomukseensa. Tutkimukseen osallistui alkuperäisväestöjen omia järjestöjä ja paikallisia yliopistoja. Suomalaista asiantuntija-apua antoi Helsingin yliopisto.

Lasten vanhemmat olivat tärkeä osa tutkimusta. Heidän ansiostaan alueen perinteet ja tavat saatiin muistiin ja onnistuttiin luomaan käsitys alkuperäiskansojen lasten tavoista oppia ja ymmärtää asioita.

Tutkimustyön pohjalta peruskoulujen opettajille järjestettiin osallistavia työpajoja. Niissä opettajat ja hanketyöntekijät pohtivat yhdessä keinoja sisällyttää alkuperäiskansojen kulttuuri ja maailmankatsomus alueen peruskoulujen opetukseen ja koulujen oppimateriaaleihin.

Kaksikielisyysopetus, Amazonia, Peru. Kuva: UNICEF Hankkeen tuottamaa aineistoa hyödynnetään nyt alueen kouluissa. Kuva: Unicef

Opettaja ylpeä opetuksesta
omalla äidinkielellä

Shibibo-kansaan kuuluva peruskoulun opettaja Cecilia Cairuna Picota kertoo työpajojen vahvistaneen hänen ylpeyttään omasta äidinkielestään.

“EIBAMAZin tarjoamat työpajat motivoivat minua. Palattuani takaisin työpaikalleni kokosin oppilaiden vanhemmat yhteen ja kerroin heille kaksikielisyysopetuksen tärkeydestä. Olen ylpeä, että kykenen opettamaan omalla äidinkielelläni.”

Työpajojen tuloksena syntyi runsaasti kaksikielistä, alkuperäisväestöjen kulttuurit ja maailmankatsomuksen huomioon ottavaa opetusmateriaalia. Hankkeen päätyttyä materiaali jaettiin Ucayalissa toimiviin peruskouluihin.

Seitsemän vuoden aikana tehty työ on tuottanut tulosta. Ucayalin läänihallitus edistää kaksikielisyysopetusta, ja mallia sovelletaan aktiivisesti alueen peruskoulujen jokapäiväisessä opetuksessa.

Ucayalin alkuperäisväestön lasten ja nuorten opetuksen laatu on parantunut. Häpeä ja epävarmuus ovat tiessään, ja yhä useampi oppilaista käy peruskoulun loppuun.

Gisele Cuglievan ja Sanna Alaluusua

Gisele Cuglievan työskentelee koulutusasiantuntijana Perun Unicefilla ja Sanna Alaluusua kehitysyhteistyöavustajana Suomen suurlähetystössä Limassa.