Jorma Suvanto: Kehitysyhteistyö on muuttunut

Jorma Suvanto: Kehitysyhteistyö on muuttunut

Jorma Suvannolla on yli 30 vuoden kokemus Suomen kehitysyhteistyöstä. Viimeksi Suomen Nepalin-suurlähettiläänä toiminut Suvanto jää eläkkeelle lokakuussa. Hän jos kuka on nähnyt, miten kehitysyhteistyö on vuosikymmenten aikana muuttunut.

Jorma Suvanto aloitti uransa kehitysyhteistyön parissa vuonna 1985 vesihuoltohankkeessa Etelä-Tansanian maaseudulla. Geologian ja mineorologian opinnoista valmistuneella maisterilla oli tehtävänään tuoda vettä kyliin. Kaivoja porattiin ja vettä saatiin sadoille tuhansille maaseudun asukkaille, mutta hankkeen kestävyyteen ei samalla tavalla kiinnitetty huomiota kuin nykyisin.

Suurlähettiläs Jorma Suvanto Kathmandussa Suomen lähetystön pihalla.
Nepalissa suurlähettiläänä toimineeseen Jorma Suvantoon teki vaikutuksen maan moniarvoisuus.

1980-luvulla kehitysyhteistyöhankkeissa paikallisia asukkaita ei osattu sitouttaa toimintaan mukaan. Nykyisin puhutaan omistajuudesta; pysyviä tuloksia saadaan, kun paikalliset kyläyhteisöt ovat suunnittelussa mukana alusta lähtien.

Ulkoministeriön virkamiehenä vuodesta 1989 lähtien Suvanto työskenteli Afrikkaan liittyvissä tehtävissä ja lähetettynä työntekijänä Tansaniassa, Sambiassa − ja viimeksi suurlähettiläänä Nepalissa. Geologian opinnot ovat auttaneet hahmottamaan ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa - ja maan alla olevaa.

Erityisesti mieleen on jäänyt Etelä-Tansaniassa toteutettu maaseutuhanke RIPS, 1980- ja -90-lukujen taitteessa:

"Ihmiset oppivat hankkeen seurauksena, että he voivat itse vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin. Se on iso asia - ja avain myös kestävien kehitystulosten saavuttamiselle".

Yritykset kehitysyhteistyöhön

Suomalaisyritysten tueksi kehitysmaissa toimimiseen on vuosikymmenten saatossa tullut lisää erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Kaupan ja kehityksen synenergian edut on ymmärretty.

"Kun halutaan vähentää köyhyyttä, ei yksi keino riitä kuten kehitysyhteistyö; ratkaisumalleja pitää olla useita. Kauppa on yksi sellainen", sanoo Jorma Suvanto.

Kehitysmaissa kaupan kasvu tärkeää, koska sitä kautta syntyy työpaikkoja. Esimerkiksi Nepalista on lähtenyt työn perässä neljä miljoonaa siirtotyöläistä lähinnä Persianlahden maihin ja Afrikasta on odotettavissa suuri muuttoliike tulevina vuosina. Työllisyyden parantaminen on keino hillitä muuttohaluja.

Team Finland -työ tuotti voiton

Nepalin ja Suomen kauppavaihto on vaatimatonta; Nepalin liiketoimintaympäristöä pidetään vaikeana. Viime keväänä Kathmandusta kantautui Suomeen kuitenkin yllättävä ja iloinen uutinen: suomalainen arkkitehtitoimisto Helin & Co oli voittanut kaupunkisuunnittelukilpailun yhdessä nepalilaisen kumppanin kanssa.

Oli paljolti suurlähettiläs Jorma Suvannon ansiota, että nepalilainen insinööritoimisto valitsi kumppaniksi suomalaisen arkkitehtitoimiston ja että heidän suunnitelmansa tuli valituksi.

"Se vaati suomalaisyrityksen ja suomalaisen osaamisen esille tuomista, useita tapaamisia niin virka-ajan puitteissa kuin iltaisinkin ja tiivistä yhteydenpitoa paikallisiin viranomaisiin", kertoo Suvanto.

Nepalissakin on käynnissä kaupungistuminen: pääkaupunkiin Kathmanduun muuttaa maaseudulta väkeä niin, että tila ei tahdo riittää. Arkkitehtitoimisto Helin suunnittelee Kathmandun laaksoon, Bhaktapurin pohjoispuolelle, noin 50 neliökilometrin kaupunkialueen yli puolelle miljoonalle asukkaalle. Alueelle tuodaan infrastruktuuri ja sinne on suunnitteilla myös kouluja ja muita julkisia rakennuksia.

Tulosperustaisuus, korruptio ja UTP

Kehitysyhteistyön toimijat puhuvat nykyisin usein tulosperustaisuudesta. Kehitysyhteistyön tulosten pitää olla mitattavissa, mutta toki aiemminkin pyrittiin tuloksiin.

"Vahva tulosperustaisuus on välttämättömyys. Se on tuonut ryhtiä kehitysyhteistyöhön ja on kehittänyt esimerkiksi raportointia", sanoo Suvanto.

Myös korruption seuranta on huomattavasti parantunut ajan saatossa. Riski jäädä kiinni väärinkäytöksistä on nykyisin paljon suurempi kuin aiemmin.

Muutosta on myös se, että kehitysyhteistyö nähdään nykyisin osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Muutama vuosikymmen sitten kehitysyhteistyö oli vielä oma irrallinen maailmansa. Nykyisin kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä ohjaavat yhdessä YK:ssa sovitut kestävän kehityksen tavoitteet.

Puolison tärkeä rooli

Suurlähettilään puolisolla on suuri merkitys asemamaassa lähettilään rinnalla. Hänelle tulee hoidettavaksi residenssin työnjohto ja edustamista myös iltaisin. Toisaalta puoliso joutuu luopumaan omista uratoiveistaan.

"Minä olen ollut onnekas, olemme vaimoni kanssa muodostaneet hyvän tiimin."

Viimeisimmässä asemamaassa Nepalissa suurimman vaikutuksen maa teki moniarvoisuudellaan. Vaikka maassa on yli sata etnistä ryhmää ja kieltä ja useita uskontoja, niin ihmiset pystyvät kuitenkin elämään rauhanomaista rinnakkaiseloa. Jos jotain nepalilaisilta saisi periä, niin se olisi loputon kärsivällisyys, sanoo Suvanto.

Hanna Päivärinta

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla tiedottajana.

 

Aiheeseen liittyvää