Ilmastosuurlähettiläs ajaa vihreää kasvua pandemian jälkeen

Ilmastosuurlähettiläs ajaa vihreää kasvua pandemian jälkeen

Koronavirus viivästyttää ilmastoneuvotteluita, mutta globaali murroskohta sisältää myös mahdollisuuksia, pohtii haastattelussa ulkoministeriön uusi ilmastosuurlähettiläs Jan Wahlberg.

Jan Wahlberg
Jan Wahlberg

Ilmastonmuutos on lähes kadonnut uutisvirrasta koronan myötä. Myös marraskuulle suunniteltu Glasgow’n ilmastokokous, josta odotettiin merkittäviä kansallisia ilmastositoumuksia, on siirretty seuraavaan vuoteen.

Kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat siis epämääräisessä välitilassa, vaikka itse ongelma ei suinkaan ole poistunut. Toisaalta yhteinen kriisi voi antaa tilaisuuden vauhdittaa joitain rakenteellisia muutoksia, joita ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää.

”On tärkeää katsoa taloutta pitkällä tähtäimellä ja etsiä innovatiivisia keinoja vihreään kasvuun”, pohtii toukokuussa ulkoministeriön ilmastosuurlähettiläänä aloittanut Jan Wahlberg.

Wahlbergin pesti on uusi ja sen taustalla ovat sekä Suomen että EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. EU on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, ja se tarvitsee tavoitteidensa tueksi konkreettisia työkaluja. Niistä vahvin esimerkki on joulukuussa lanseerattu vihreän kehityksen ohjelma Green Deal, jota myös jäsenmaat tahoillaan aktiivisesti edistävät.

”Ilmastodiplomatia on entistä tärkeämpää tilanteessa, jossa maailman hallitukset ovat kiireisiä koronan kanssa ja kuulemme jopa puheenvuoroja, joiden mukaan nyt ei ole aikaa huolehtia ilmastosta. Meidän lähettiläiden on aktiivisesti osallistuttava siihen keskusteluun: on tärkeää saada myös muu maailma Green Dealin taakse.”

Kiertotaloutta kehiin

Kansainvälisen yhteistyön lisäksi ilmastosuurlähettiläs johtaa ulkoministeriön sisäistä verkostoa, jossa ilmastokysymyksiä käsitellään ministeriön toiminnassa yli osastorajojen. Ilmasto liittyy vahvasti muun muassa kauppapolitiikkaan ja ilmastoratkaisuihin, joita Suomi pystyy maailmalle tarjoamaan.

”Suomi on hyvin syvällisesti kiertotalousmaa, siinä meillä on aidosti annettavaa muille. Tehtäväni ilmastosuurlähettiläänä on saada vietyä maailmalle sitä cleantech-osaamista jota meillä ja esimerkiksi tulevaisuusorganisaatio Sitralla asiassa on.”

Yksi ilmastokysymysten kannalta keskeisistä maista on Kiina. Wahlberg on aiemmin työskennellyt Shanghaissa Suomen pääkonsulina ja näkee, että juuri sillä suunnalla kannattaa myös Suomen ilmastoratkaisuja tuoda aktiivisesti esiin. Kiinan valinnoilla on suuri globaali merkitys sekä hyvässä että pahassa: olivat sitten kyseessä hiilivoimalat tai uusiutuvan energiatuotannon ratkaisut, mittakaava on valtava ja vaikuttaa koko tuotannonalaan.

Tulevaisuuden kuusi (tarkalleen ottaen tulevaisuuden punavaahtera) istutettiin Shanghaissa maaliskuussa 2017 osana Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia. Silloinen Shanghain-pääkonsuli pääsi puunistutustoimiin yhdessä Shanghain Suomi-koulun oppilaiden ja paikallisten ala-astelaisten kanssa.

”Kiinassa on kulttuuri, joka innostuu innovaatioista. Esimerkiksi jaetut kaupunkipyörät tulivat Shanghaissa katukuvaan reilut kolme vuotta sitten, ja melkein kuukaudessa kaikki Kiinan suurkaupungit täyttyivät niistä eri firmojen tuodessa mukaan omat pyöränsä. On myös mielenkiintoista muistaa, kuinka kalliita esimerkiksi aurinkopaneelit olivat vielä kymmenen vuotta sitten ja mikä tilanne on nyt – siinä mielessä Kiina on huima kumppani.”

Wahlbergin ensimmäinen haaste juuri nyt, uudessa tehtävässään, on ottaa koko valtava ilmastodiplomatian kenttä haltuun omasta huoneestaan käsin – väistämättä erittäin ilmastoystävällisesti.

”Työ edellyttää kansainvälistä verkostoitumista, tietojen ja näkökantojen vaihtamista, ja vastassa on vain tietokoneen näyttö. Verkossa diplomatian maailma on nopea, joskus vähän liiaksikin. On arkipäivää osallistua kokouksiin peräjälkeen niin Pretoriassa, Brysselissä kuin Helsingissä. Monista koronakriisin aikana omaksutuista työtavoista voidaan toivottavasti pitää kiinni myös jatkossa.”