Ihmisoikeudet verkossa samat kuin reaalimaailmassa

Ihmisoikeudet verkossa samat kuin reaalimaailmassa

Millaisia uhkia ihmisoikeuksien toteutumiseen verkossa liittyy? Miten voimme suojata verkon vapautta ja käyttäjiä, joihin uhat kohdistuvat? Tätä pohdittiin Unescon sananvapauskonferenssin sivutapahtumassa Finlandia-talolla maanantaina.

Ihmisoikeudet verkkoympäristössä -paneeli. Kuva: Marja-Leena Kultanen
Kansallinen turvallisuuskeskustelu on kääntynyt massaseurannan puolelle. Valvonta jäädyttää ilmaisunvapauden, sanoi PEN Internationalin ohjelmajohtaja Ann Harrison.

Ihmisoikeuksia puolustetaan verkossa monella tasolla. Viisi vuotta sitten perustettu Freedom Online Coalition (FOC) on 29 maan verkosto, joka suojaa internetin vapautta ja ihmisoikeuksia. Suomi on verkoston jäsen, ja tuoreimmat liittyjät ovat Puola ja Uusi Seelanti.

Jäsenmaat koordinoivat diplomaattisia toimiaan, vaihtavat tietoja verkossa tapahtuvista ihmisoikeuksien loukkauksista ja antavat yhteisiä julkilausumia. Tavoitteena on taata vapaa, avoin ja turvallinen internet, keskustelua johdatellut FOC:n ohjelmajohtaja Charles Bradley korosti.    

Verkoston kolme työryhmää tuovat säännöllisesti yhteen kansalaisyhteiskunnan ja hallitusten edustajien lisäksi tutkijat ja yritykset. Työryhmien teemoina ovat vapaa ja turvallinen internet, digikehitys ja avoimuus sekä yksityisyyden suoja ja läpinäkyvyys verkossa.

Valvonta, sensurointi ja häirintä kriittisten uhkana

Yhteistyölle ja ihmisoikeuksien loukkauksien analysoinnille on tarvetta. Valvonta, sensurointi ja häirintä uhkaavat kriittisiä ääniä, kertoi Frerieke van Bree. Hän työskentelee Digital Defenders Partnership -ohjelmassa, joka tekee käytännön työtä internetin pitämiseksi vapaana. Ohjelma avustaa bloggaajia sekä media- ja ihmisoikeusaktivisteja, jotka  joutuvat rajoitusten kohteeksi. Suomi yhtenä kahdeksasta FOC-maasta tukee ohjelman toimintaa.

Esimerkkinä bloggaajiin kohdistuvasta hengenvaarasta van Bree nosti esiin Bangladeshin, jossa vuoden 2015 alusta tähän mennessä uskonnolliset ryhmät ovat surmanneet kuusi bloggaaja näiden näkemysten takia.

Digital Defenders Partnershipin Frerieke van Bree. Kuva: Marja-Leena Kultanen
Digital Defenders Partnershipin Frerieke van Bree haluaa kiinnittää huomiota läpinäkyvyyteen.

Digiuhat ovat van Breen mukaan usein poliittisia. Brasilia, Vietnam ja Kiina esimerkiksi vaativat käyttäjätietojen säilyttämistä maissaan, jolloin viranomaisten on helpompi saada niitä käyttöönsä.  Kyberrikoksia koskeva lainsäädäntö voi van Breen mukaan olla uhka nettikäyttäjien perusoikeuksille, ja verkkopalveluiden sulkeminen painostuksen väline.

Digital Defenders Partnership on sateenvarjo, jonka alle mahtuu erilaisia yhteistyökumppaneita, van Bree luonnehtii.  Se ohjaa uhattuna olevia nettikäyttäjiä eteenpäin, analysoi hyökkäyksiä ja selvittää seurausten ketjua. Lähes 6 000 henkilöä on saanut apua sen kautta 64 maassa.

Miten suojata verkon vapautta?

Vuonna 1921 perustettu kirjailijajärjestö PEN international on vanhimpia sananvapausjärjestöjä, kertoi ohjelmajohtaja Ann Harrison. Sen vuonna 2012 lanseeraama digitaalisen vapauden julistus painottaa, että ilmaisunvapaus on sama verkossa kuin muutenkin ja kiinnittää huomiota teknologiayritysten vastuuseen.

PEN Internationalin erityisessä seurannassa on Turkki. Vuonna 2013 se havaitsi Turkin rajoittavan ilmaisunvapautta verkossa sen jälkeen kun protestit levisivät ja niitä koordinoitiin sosiaalisessa mediassa.  Turkki on säätänyt ilmaisunvapautta rajoittavia ja sensuuria lisääviä lakeja tämän jälkeen.

Harrisonin mukaan Turkki ei ole ainoa maa, jossa ilmaisunvapautta verkossa yritetään rajata. PENin ylläpitämällä ilmaisuvapauden loukkauksien listalla on useita tapauksia esimerkiksi Italiasta, Egyptistä, Jordaniasta, Myanmarista ja Intiasta.

Hän kannustaa miettimään, mitä FOC:n hyvät periaatteet tarkoittavat käytännössä.

Yksityisyyden suoja haaste myös ihmisoikeustuomioistuimelle

Viimeisen 10 vuoden aikan sananvapaudesta internetissä on tullut yksi perusoikeuksistamme, oikeusneuvos Päivi Hirvelä painotti. Sosiaalisesta mediasta on tullut poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun alusta ja sosiaaliset verkot ovat muuttaneet tiedon saatavuutta.

Ihmisen yksityisyyden suoja verkossa on hänen mukaansa haaste myös Strassbourgissa toimivalle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle. Sen käsittelyyn on tuotu tapauksia, jotka liittyvät verkkopalveluiden uutisarkistoihin, sivustojen sulkemiseen, uutisportaalien vastuuseen kommenteista ja käyttäjien massaseurantaan.

Verkosto kokoontuu Costa Ricassa

Ihmisoikeuksien suojeleminen on jatkuva matka, joka alkoi YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta, painotti suurlähettiläs Christian Guillermet-Fernández.

Suurlähettiläs Christian Guillermet-Fernández, Costa Rica. Kuva: Marja-Leena Kultanen
Costa Rica eteni nopeasti YK:n ihmisoikeuksien julistuksen jälkeen. Ratifioimme sopimukset lukuun ottamatta sirtolaisia koskevaa sopimusta, suurlähettiläs Christian Guillermet-Fernández totesi.

Costa Rica isännöi FOC:n seuraavaa kokousta marraskuussa. ”Kokous on ensimmäinen meidän alueellamme, jossa on paljon ongelmia ihmisoikeuksissa ylipäänsä ja sananvapaudessa verkossa”, Guillermet-Fernández sanoi.

Marja-Leena Kultanen