Hyvä hallinto on eri asia avunantajille ja mosambikilaisille

Hyvää hallintoa pidetään tuloksellisen kehitysyhteistyön edellytyksenä. Laura Torvinen selvitti väitöstutkimuksessaan, mitä hyvä hallinto merkitsee avunantajille ja mosambikilaisille.

Suomen pitkäaikaisiin yhteistyömaihin kuuluva Mosambik on avunantajien suosikki. Maalle antavat apua lukuisat valtiot ja kansainväliset järjestöt.

”Lähtökohtani väitöskirjassa oli avun tuloksista käytävä keskustelu. Halusin selvittää, mitä hallinnon arvioinneissa tutkitaan, ja mitä mieltä mosambikilaiset ovat niistä”, Laura Torvinen sanoo.

Laura Torvinen on ulkoministeriön kehitysrahoituslaitosten yksikön päällikkö. Hän haastatteli tutkimukseensa Mosambikin kansanedustajia, julkishallintoa, yksityissektoria, mediaa, tutkijoita ja kansalaisyhteiskuntaa.

Kirjavat menetelmät

Arvioimalla kehitysmaan hallintoa yritetään varmistaa, että apu on tehokasta ja tuottaa tuloksia. Kun yhteistä näkemystä hyvästä hallinnosta ei ole, avunantajat arvioivat sitä hyvin erilaisin menetelmin. 

Mosambik, hyvä hallinto
Suora linja -radio-ohjelman mainos Pembassa, Pohjois-Mosambikissa. Mosambikilaiset voivat soittaa ohjelmaan nimettöminä ja ottaa kantaa korruptioepäilyihin ja muihin hallinnon ongelmiin.

Torvisen mukaan hallinnon arvioinnit mittaavat muun muassa taloutta, instituutioiden kehittymistä, poliittista järjestelmää, yhteiskuntapolitiikkaa ja liiketoimintaympäristöä.

”Hyvä hallinto on käsite, josta jokainen avunantaja poimii omiin tavoitteisiinsa sopivia asioita”, Torvinen sanoo. ”1990-luvun lopulla hyvä hallinto tarkoitti lähinnä makrotalouden tilaa ja julkisen sektorin instituutioiden toimivuutta. Nyt käsite kattaa myös kumppanimaiden demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevat asiat.”

Avunantajat myöntävät, että tutkimusmenetelmät ovat kirjavia.

”Avunantajien hakiessa menestystarinoita, arvioinnit voivat myös tuottaa ylioptimistisen kuvan kumppanimaan hallinnosta. Vaikka hallinnon ongelmat tunnistetaan, niistä ei aina kerrota avoimesti", Torvinen toteaa.

Avoimuudesta kiitosta

Torvinen tutki, kuinka hyödyllisiä ja oikeaan osuvia arvioinnit ovat Mosambikin näkökulmasta. Mitä hyvän hallinnon käsite merkitsee mosambikilaisille? Johtavatko avunantajien arviot mosambikilaisten mielestä hallinnon kehittymiseen?

Avunantajat saavat kiitosta siitä, että nostavat poliittisia kysymyksiä julkiseen keskusteluun. Erityisen tärkeänä mosambikilaiset pitivät budjettituen vuosiarviointien yhteydessä käytävää poliittista dialogia.

Myönteisenä pidettiin myös sitä, että arvioinnit luovat tilaa ihmisten osallistumiselle ja vahvistavat paikallista ääntä. Ne pakottavat hallitukset ja viranomaiset keskustelemaan kansalaisten kanssa.

Erään haastatellun mukaan "kansainväliset järjestöt ovat olleet tärkeitä kansalaisyhteiskuntamme vahvistajia ja luoneet tilaa ihmisten osallistumiselle”.

Mosambikilaisille hallinto on yhteisten asioiden yhteistä hoitamista, kansalaisten osallistumista sekä julkisten varojen ja muiden resurssien yhteistä hallinnointia. Hyvään hallintoon kuuluvat asioiden avoin suunnittelu, päätöksenteko ja toimeenpano, ja viranomaisten on oltava tilivelvollisia kansalaisille.

Hallinto on myös tiedon ja julkisten palveluiden saatavuutta.

Mosambik pärjää naapureitaan paremmin

Haastatteluissa nousi esiin myös toisenlaisia näkemyksiä. ”Avunantajat ja -saajat pelaavat peliä, jonka molemmat haluavat voittaa”, oli yhden haastatellun mosambikilaisen näkemys.

Mosambikilaisten mukaan avunantajat välttävät maan poliittiseen tilanteeseen liittyvien asioiden esille nostamista. Mosambikilaisille itselleen maan poliittinen kehityssuunta on hallinnon suurin haaste.

Torvisen mukaan arviointien tulokset ovat hyvin samankaltaisia menetelmistä riippumatta. Samat vahvuudet ja heikkoudet nousevat esille.

Arviointien valossa Mosambikin hallinnon vahvuus on poliittinen vakaus, heikoimpina lenkkeinä nähdään oikeuslaitos ja erityisesti korruptio.

”Mosambikin viimeaikaisten tapahtumien valossa avunantajien arviot maan poliittisesti vakaudesta ovat osoittautuneet liian myönteisiksi. Mosambik pärjää kuitenkin hallinnossa monia vertaismaitaan paremmin, jopa korruptio osoittautui naapurimaita vähäisemmäksi”, Torvinen sanoo.

Torvisen väitöstutkimus Assessing Governance Assessments; The Case of Mozambique hyväksyttiin marraskuussa Maastrichtin yliopistossa. Tutkimus tarkastelee avunantajien Mosambikissa käyttämiä kehitysmaiden hallinnon laatua koskevia arviointimenetelmiä.

Outi Einola-Head

demokratia