Hallinto-oikeus kumosi osin ulkoministeriön kehitysyhteistyövarojen takaisinperinnän Sambian viljelijäliitolta

Hallinto-oikeus kumosi osin ulkoministeriön kehitysyhteistyövarojen takaisinperinnän Sambian viljelijäliitolta

Sambian viljelijäliitto valitti Helsingin hallinto-oikeuteen ulkoministeriön takaisinperintäpäätöksestä, joka liittyy vuonna 2015 esiin nousseisiin väärinkäyttöepäilyihin. Hallinto-oikeuden ratkaisu kumoaa ulkoministeriön takaisinperintäpäätöksen osittain.

Sambian viljelijäliittoa koskeneiden väärinkäyttöepäilyiden johdosta ulkoministeriö jäädytti lisämaksatukset viljelijäliitolle vuonna 2015 ja marraskuussa 2016 ulkoministeriö päätti periä tukea takaisin 9 367 452 Sambian kwachaa.

Sambian viljelijäliitto maksoi takaisin summasta 1 994 121 Sambian kwachaa (yhteensä 161 857 euroa silloisilla vaihtokursseilla vuosina 2018–2020), mutta valitti jäljelle jääneestä osuudesta Helsingin hallinto-oikeuteen. Oikeus antoi 26. huhtikuuta 2021 ratkaisun, joka kumoaa ulkoministeriön takaisinperintäpäätöksen jäljelle jääneen 7 373 331 Sambian kwachan (vastaa noin 273 000 euroa nykykurssilla) osalta.

Sen sijaan jo palautetun summan osalta (1 994 121 Sambian kwachaa) ulkoministeriön takaisinperintäpäätös jää voimaan. Ulkoministeriö ei hae valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joten Helsingin hallinto-oikeuden päätös jää lopulliseksi ja saa lainvoiman.

Hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että ulkoministeriö oli menetellyt virheellisesti, koska kiistanalaista summaa koskevissa ministeriön takaisinperintä- ja oikaisuvaatimuspäätöksissä ei hallintolain 45 §:ssä edellytetyllä tavalla perusteltu, mitkä seikat ja selvitykset olivat vaikuttaneet asian ratkaisuun. Hallinto-oikeuden mukaan ulkoministeriö ei siten ollut perustellut päätöksiä valittajan oikeusturvan toteutumisen kannalta riittävällä tavalla.

Hanke tuki Sambian pienviljelijöitä ja uudisti maataloutta

Suomi tuki Sambian kansallista viljelijäliittoa ZNFU:ta vuosina 2009–2015 kaikkiaan 7,8 miljoonalla eurolla. Hanketta rahoittivat myös Ruotsi sekä We effect -järjestö.

Hankkeen myötä yhä useamman pienviljelijän osaaminen on parantunut ja viljelijäliiton jäsenten tuotantomäärät ovat kasvaneet. Hankkeessa tuettiin viljelijäliiton jäsenten viljelykäytänteiden tehostamista, rahoituspalveluiden parantamista sekä etujen ajamista. Hanke tuki suoraan pienviljelijöitä, mutta vei myös eteenpäin Sambian maatalouden uudistuksia.

Kehitysyhteistyötä valvotaan tarkasti

Kehitysyhteistyötä ja siihen käytettyjä varoja valvotaan tarkasti. Ulkoministeriö on viime vuosien aikana entisestään kehittänyt kehitysyhteistyön riskienhallintaa, väärinkäyttöepäilyjen käsittelyä ja takaisinperintää. Riskienhallinta on olennainen osa kehitysyhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien valmistelua, päätöksentekoa, toimeenpanon seurantaa ja valvontaa sekä arviointia.  

Jos Suomen rahoittamassa kehitysyhteistyössä havaitaan väärinkäyttöepäilyjä, tapaukset selvitetään perusteellisesti sisäisten toimintatapojen mukaisesti. Väärinkäytetyt varat peritään takaisin sisäisen takaisinperintäohjeen mukaisesti.

Takaisinperintäpäätöksiä tehtiin vuonna 2020 yhteensä 151 550 euron edestä. Vuonna 2019 tehdyt takaisinperintäpäätökset olivat yhteensä 70 689 euroa ja vuonna 2018 yhteensä 27 455 euroa. Näistä valtaosa on maksettu takaisin ulkoministeriölle.

 

Lisätietoja:

Eteläisen ja läntisen Afrikan yksikkö

Yksikönpäällikkö Juha Savolainen, +358 295 351 508