Globaalit kysymykset ja hybridiuhat kiinnostivat ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yliopistokiertueella
Uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa valmistellaan parhaillaan. Osana valmisteluja järjestettiin kevään 2020 aikana avoimia paneelikeskusteluja neljässä eri yliopistossa ympäri Suomea. Kiertueen keskustelut käsittelivät globaaleja haasteita, Euroopan turvallisuutta, ihmisoikeusperusteista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä Suomen lähialueiden turvallisuutta.
Yhteistyössä yliopistojen kanssa järjestetty kiertue jalkautui tammi-maaliskuussa Helsingin, Tampereen ja Lapin yliopistoille ja sekä Turkuun Åbo Akademiin. Jyväskylän yliopiston kiertuetilaisuus siirtyi myöhempään ajankohtaan koronavirustilanteesta johtuen.
Tilaisuudet ovat olleet avoimia kaikille ulko- ja turvallisuuspoliittisista teemoista kiinnostuneille. Niitä on markkinoitu sosiaalisessa mediassa sekä yhteistyökumppaneiden verkostoissa.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yliopistokiertueella nousivat esiin etenkin suurvaltakilpailu, arvopohjaisuuden rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, hybridiuhat sekä ilmasto- ja ympäristökysymykset. Toisaalta yhteistyö, vastuunkanto ja dialogi kuljettavat ulko- ja turvallisuuspoliittista kenttää Suomen – ja muidenkin – kannalta kestävimpään suuntaan.
Millaisessa maailmassa toimimme?
”Diplomatian perussääntö on, että puhu kaikille – myös niille, jotka tietyllä hetkellä näyttävät ongelman aiheuttajilta.” -Ulkoministeri Pekka Haavisto
Paneelikeskusteluissa keskiöön nousivat suurvaltojen – pääasiassa Yhdysvaltain ja Kiinan, mutta myös Venäjän – väliset jännitteet sekä kasvavan paineen alla toimiva sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä. Keskusteluissa pohdittiin myös Euroopan unionin tulevaisuutta: miten unioni asemoituu suurvaltojen välisen nokittelun tahdittamalla areenalla, miten rakentuu sisäinen yhtenäisyys ja millaiseksi unionin suhde muuhun maailmaan muodostuu.
Yhteistyön haasteiden rinnalle piirtyi kuva maailmassa yhä kasvavasta keskinäisriippuvuudesta. Globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos – tai viimeistään kiertueen loppupuolella mahtinsa ilmeiseksi tehneet epidemiat ja pandemiat – eivät kunnioita valtioiden välisiä rajoja tai kiistoja.
Yksittäisistä aiheista etenkin hybridiuhat kiinnostivat sekä panelisteja että yleisöä ympäri Suomea. Rinnakkain monissa tilaisuuksissa kulkivatkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjaisuus sekä toimijat, jotka pyrkivät murentamaan tai käyttämään hyväksi näitä arvoja. Demokraattiset yhteiskunnat ovat ehkä ominaispiirteidensä johdosta haavoittuvaisia vaikuttamispyrkimyksille.
”Pahaa tahtovan toimijan on helppo kylvää myrkkynsä yhteiskuntien sisäisiin ja välisiin jakolinjoihin. Nyt voimme olla konfliktin osapuolia ilman, että sitä edes itse huomaamme.” - Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden päällikkö Kirsti Narinen
Silti jokaisessa keskustelussa kävi selväksi, että avoimuus, sananvapaus ja dialogi ovat myös yhteiskuntiemme keskeisimpiä vahvuuksia.
Yliopistokiertueen katkaisi maailman yli pyyhkäissyt koronaviruspandemia, jonka vaikutukset myös ulko- ja turvallisuuspoliittiseen toimintaympäristöön ovat todennäköisesti mittavat.
Paneeleissa käsitellyt teemat eivät kuitenkaan ole vanhentuneet. Kansainvälisen yhteistyön merkitys, globaalihaasteiden keskinäisriippuvuudet ja heijastevaikutukset, sekä pehmeän turvallisuuden painoarvo ovat teemoja, jotka ennemminkin korostuvat koronaviruspandemian synnyttämässä kriisitilanteessa.