Evaluaatio: Suomen työ hauraissa maissa ja konfliktiympäristöissä on tuloksellista

Evaluaatio: Suomen työ hauraissa maissa ja konfliktiympäristöissä on tuloksellista

Vaikka ulkoministeriön maaohjelmien merkitys hauraissa maissa ja olosuhteissa vaihtelee, niiden laatiminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa Suomen kehitysyhteistyön sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta.

Suomen tuki hauraissa maissa ja konfliktialueilla vastaa yleisesti ottaen hyvin hyödynsaajien ja keskeisten sidosryhmien tarpeisiin. Näin toteaa tuore evaluointiraportti, joka käsittelee UM:n maaohjelmien soveltuvuutta hauraissa maissa ja konfliktiympäristöissä tehtävään kehityspolitiikkaan ja –yhteistyöhön.

Raportti esiteltiin webinaarissa 7.5.2020. Parhaimmillaan tilaisuudessa oli 150 osallistujaa eri sidosryhmistä. Tulosten esittelyä seurasivat suurlähettiläiden Sirpa Mäenpään ja Riikka Laadun sekä neuvonantaja Eeva Alarcónin kommenttipuheenvuorot ja vilkas keskustelu.

Webinaarin keynote-puheenvuorosta vastasi hauraiden maiden hallitustenvälinen järjestö, g7+. Järjestön apulaispääsihteeri Habib Ur Rehman Mayar totesi, että ei ole kehitystä ilman rauhaa eikä rauhaa saavuteta ilman kehitystä. Hän toivoi avunantajilta ennen kaikkea koordinoitua työskentelytapaa ja paikallisten järjestelmien käyttöä, sillä kestävien valtiojärjestelmien rakennus vaatii aikaa, kärsivällisyyttä, johtajuutta ja joustavaa tukea avunantajilta.

Mayar kiitteli erityisesti ulkoministeri Pekka Haaviston merkittävää tukea g7+:n alkutaipaleella ja jatkunutta tiivistä yhteistyötä.

Hyvää mainetta voisi hyödyntää laajemmin

Maaliskuussa 2019 käynnistynyt arviointi perustuu maaohjelmien tulosohjausjärjestelmän analyysiin, sidosryhmähaastatteluihin, avun määrälliseen analyysiin sekä 64:n hankkeen dokumenttianalyyseihin. Evaluointitietoa kerättiin myös kenttämatkoilla, jotka tehtiin Afganistaniin, Libanoniin (liittyen Syyria-Irak -ohjelmaan), Myanmariin, miehitetylle Palestiinalaisalueelle ja Somaliaan.

Arvioinnissa mukana olleet viisi esimerkkiä – neljä maata ja yksi alue – ovat keskenään erilaisia sekä haurauden juurisyiden ja aiheuttajien että sen vaikutusten osalta. Kaikille yhteistä on se, että olot ovat äärimmäisen epävakaita ja riskialttiita.

Hauraissa maissa ja alueilla Suomen yhteistyölle on ominaista, että resurssit kanavoidaan monenvälisten järjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. Evaluointiraportissa tätä menettelyä pidetään oikeana ja toimintaympäristöön parhaiten sopivana menettelynä. Suomi voisi siitä huolimatta hyödyntää hyvää mainettaan periaatteellisena ja puolueettomana toimijana myös valtiorakenteiden kehittämisessä ja rauhanrakentamisessa kahdenvälisellä tasolla, sillä raportissa todetaan, että Suomi on onnistunut saavuttamaan hyvin tavoitteita, joita se on asettanut poliittiselle vuoropuhelulle kumppanimaiden kanssa.

Evaluoijat toteavat, että vaikka kehitysyhteistyötä koskevia maaohjelmia toteutettaessa on saavutettu arvokkaita tuloksia, ne eivät vielä muodosta ehjää kokonaisuutta eikä toimintaa ole ohjannut selkeä tavoite vähentää epävakautta. Läpileikkaavien tavoitteiden osalta tulokset keskittyivät pääasiassa naisten ja tyttöjen mukaan ottamiseen hanketasolla.

Evaluointiraportti ja siitä tehty tiivistelmä ovat luettavissa UM:n Julkaisut-sivulta.