Evaluointi: Suomen tuella menestystarinoita kumppanimaiden talouksien vahvistamiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja toimeentulon parantamiseksi
Juuri valmistunut evaluointi Suomen yhteistyöstä kumppanimaiden talouksien vahvistamiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja toimeentulon parantamiseksi osoittaa, että Suomen kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan hyviä tuloksia niin energiasektorilla, verotuksessa, innovaatioissa kuin naisten taloudellisessa voimaannuttamisessa.
Evaluointi tarkasteli, miten Suomen yhteistyö on vaikuttanut talouden kehittymiseen, työpaikkojen luomiseen ja toimeentulon vahvistamiseen kehitysyhteistyön kumppanimaissa. Evaluoinnissa selvitettiin yhteistyön vahvuuksia ja heikkouksia sekä esitettiin toimenpiteitä tuloksellisuuden vahvistamiseksi. Lisäksi haettiin oppeja hyvistä käytänteistä vertaismailta.
Evaluointi esiteltiin webinaarissa 27.1.2021. Puheenvuorossaan kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari painotti, että kaikkien maiden vaurauden perusta on hyvin toimiva talousjärjestelmä, jossa on vahvat instituutiot ja dynaaminen yksityissektori.
”Ihmiset tarvitsevat taloudellisia mahdollisuuksia ja säädyllisen työpaikan, jossa ansaitsee riittävän toimeentulon ja jossa suojellaan työntekijöiden oikeuksia”, Skinnari sanoi.
Ministeri Skinnari korosti myös yksityisen sektorin roolia Agenda 2030:n toimeenpanossa.
”Julkisilla varoilla ei voida kattaa kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen rahoitustarvetta. Yksityisen sektorin aktiivista osallistumista tarvitaan paitsi rahoittajana, myös tärkeänä innovaatioiden ja ratkaisujen lähteenä.”
Kokonaisvaltainen lähestymistapa vahvistamaan kumppanimaiden talouksia ja yksityisen sektorin osallistumista
Suomen tuki on tuottanut monia menestystarinoita arvioinnin kohdemaissa Keniassa, Tansaniassa ja Sambiassa. Suomen tuella on esimerkiksi kehitetty kahdenvälisiä innovaatiohankkeita Tansaniassa ja uusia elinkeinomahdollisuuksia nuorille ja maaseudun asukkaille Sambiassa.
Evaluointi kuitenkin nosti esiin, että ulkoministeriöllä on vielä käyttämätöntä potentiaalia entistä parempien tulosten saavuttamiseksi. Esimerkiksi rahoitusmekanismeissa osoittautui olevan vielä aukkoja, jotka rajoittavat mahdollisuuksia luoda menestyviä ja kehitysvaikutuksiltaan merkittäviä liiketoimintamalleja.
Evaluoinnissa haettiin oppeja hyvistä käytännöistä vertaismailta. Globaalit trendit ja muiden Pohjoismaiden kokemukset osoittivat, että kumppanimaiden talouden vahvistaminen ja yhteistyö yksityisen sektorin kanssa edellyttävät kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Evaluointi totesi, että yritysten roolin kirkastaminen Suomen kehityspolitiikassa on ensiarvoisen tärkeää. Talouden vahvistamisen ja yksityisen sektorin yhteistyön muotoja ei ole vielä määritelty riittävän hyvin, mikä on omalta osaltaan johtanut toiminnan hajanaisuuteen.
Evaluointi suositteli, että ulkoministeriö laatii selkeän toimintalinjauksen vahvistamaan kumppanimaiden talouskehitystä ja parantamaan yksityisen sektorin osallistumista. Linjausta tukemaan voidaan laatia myös yksityissektorin instrumentteja koskeva ohjeistus. Lisäksi toimintaa tulisi kehittää kokonaisvaltaisempaan suuntaan omaksumalla ekosysteemiperustainen lähestymistapa.
”Yksityisen sektorin osallistuminen on kaikkien etu”
Tilaisuuteen kutsutut kommentaattorit pitivät hyödyllisenä evaluoinnin tulevaisuuteen katsovaa lähestymistapaa ja konkreettisia ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Myös he korostivat yksityisen sektorin roolia kestävässä kehityksessä.
”On tärkeää luoda hyvät edellytykset eri toimijoiden yhteistyölle. Yksityisen sektorin osallistuminen on kaikkien etu”, sanoi ulkomaankaupan ja kehityksen teemasuurlähettiläs Pekka Voutilainen.
Samasta teemasta puhui myös FCG Global Goalsin toimitusjohtaja Steen M. Andersen.
”Kestävän kehityksen tavoitteet ovat erinomainen kehikko eri toimijoiden yhteistyölle. Ne kuvaavat, miten eri asiat, kuten koulutus ja naisten taloudellinen toiminta sekä ympäristökysymysten ratkaiseminen, ovat linkittyneet toisiinsa ja muistuttavat globaalin näkökulman tärkeydestä”, Andersen sanoi.
Andersenilta kuultiin myös kokemuksia siitä, miten Tanskassa on onnistuttu yhdistämään kehitysyhteistyölle asetetut muutostavoitteet ja yritysten liiketoiminnan edellytykset. Hän painotti kehitysyhteistyön pitkäaikaisten tavoitteiden ja yritysten lyhytaikaisten tulostavoitteiden huomioimista, jotta ”ymmärrämme toisiamme ja puhumme yhteistä kieltä”.
Suomen Sambian-suurlähettiläs Pirjo Suomela-Chowdhury puolestaan painotti kahdenvälisten suhteiden merkitystä:
”Maiden välisten suhteiden monipuolistaminen kehitysyhteistyöpainotteisista kaupallis-taloudellisiin suhteisiin vaatii strategista otetta, aikaa ja johdonmukaisuutta. Siihen tarvitaan resursseja, inhimillistä pääomaa.”
Evaluointiraportti: Evaluation of Economic Development, Job Creation and Livelihoods (avautuu uuteen ikkunaan)