Euroopan kehityspäivien puheenaihe: Ruokaturvaa ei ratkaista yksin

Kehitysministeri Pekka Haaviston mukaan ruokaturva ja muut kehitystavoitteet on helpompi saavuttaa, kun jäsenmaat varmistavat, että EU tekee kehitysmaiden kannalta johdonmukaisia poliittisia päätöksiä.

Ruoka ja sen riittävyys maailman kasvavalle väestölle oli kärkiaiheita Euroopan kehityspäivillä Brysselissä 26.–27. marraskuuta.

”Maat ovat entistä riippuvaisempia toisistaan, ja maailmanlaajuisiin kriiseihin on löydettävä yhteiset ratkaisut”, kehitysministeri Pekka Haavisto sanoi keskiviikkona OECD:n, Suomen ja Concord-kansalaisjärjestön järjestämässä paneelissa. 

Kehitysministeri Pekka Haavisto osallistui ruokaturvaa koskevaan paneelitilaisuuteen Euroopan kehityspäivillä. Kuva: Outi Einola-Head

Riittävän ravinnon takaaminen kaikille vaatii johdonmukaista poliittista päätöksentekoa eli sitä, että kaikki poliittiset päättäjät noudattavat samoja periaatteita – kansainvälisellä, alueellisella ja kansallisella tasolla. Toimia tarvitaan niin teollisuusmailta, kehittyviltä mailta ja kehitysmailta, kansalaisyhteiskunnalta, yksityissektorilta kuin kansainvälisiltä järjestöiltä.

Keskustelussa nostettiin esille ongelmia, joita mikään maa ei voi ratkaista yksin: biopolttoaineiden tuotanto ruokakasveista, palmuöljyntuotannon vahingolliset vaikutukset, maan valtaus ja ruuan rajut hintavaihtelut.

Tutkimustietoa Tansaniasta

"Suomi rahoittaa ensi vuonna kansainvälisenä yhteistyönä alkavan  tutkimuksen, jolla haetaan konkreettista näyttöä eri polittiikan alojen vaikutuksista Tansanian ruokaturvaan“, selvittää ulkoministeriön maatalousneuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa.   

Tansania hyötyisi eri politiikanalojen välisestä paremmasta johdonmukaisuudesta monin tavoin.

"Kaikki teollisuusmaat haluavat  kohentaa kehitysmaiden ruokaturvaa, mutta samalla halutaan edistää biopolttoaineiden tuotantoa. Jos maissista valmistetaan biopolttoaineita tai vehnäpellot otetaan energiakasvien tuotantoon, ruokaturva voi kärsiä“, Taivalmaa kertoo.

Tutkimuksessa mukana oleva tansanialainen tohtori David Nyange kasvoi itse viljelijäperheessä Arushassa ja näki epäjohdonmukaisen politiikan vaikutukset yhteisönsä elämään.

Tansanialainen tohtori David Nyange tutkii johdonmukaisen politiikan vaikutuksia Tansanian ruokaturvaan. Kuva: Outi Einola-Head

"Kahvin maailmanmarkkinahintojen romahdus syöksi tansanialaiset viljelijät köyhyyteen. Tilannetta olisi voitu lieventää johdonmukaisella päätöksenteolla“, Nyange sanoo.

EU sijoittaa ruokaturvaan

Maailmassa on 900 miljoonaa nälkäistä eli 15 prosenttia maailman väestöstä. Ongelmaa kärjistävät nopea väestönkasvu, hupeneva viljelyskelpoinen maa sekä toistuvat luonnonkatastrofit ja ihmisten aiheuttamat konfliktit.  

EU suuntaa ison osan avustaan taisteluun nälkää ja aliravitsemusta vastaan ja painottaa vuonna 2011 uudistetussa kehityspolitiikassaan ruokaturvaa. Tavoitteena on auttaa kehitysmaiden maataloutta ilmastohaasteiden ja hintaheilahtelujen yli kestävään kasvuun.

Vuosien 2007–2008 räjähtävä ruuan hintojen nousu sai EU:nn aloittamaan Food Facility -ohjelman. Vuosina 2009–2011 parannettiin maatalouden tuottavuutta ja ruuan jakelua 49:ssä ruokakriisistä eniten kärsineessä maassa yhteensä miljardilla eurolla. Apua sai kaikkiaan 59 miljoonaa ihmistä, etupäässä pienviljelijöitä.

Euroopankehityspäiville kokoontui 26.–27. marraskuuta valtioiden ja hallitusten päämiehiä Afrikasta, jäsenmaiden ministereitä, YK-järjestöjen pääjohtajia sekä EU:n toimielinten, kansalaisyhteiskunnan, tiedemaailman ja yksityissektorin edustajia.

Outi Einola-Head

Lue lisää:

• Suomalaisten yhteistyö vahvistaa kehitysmaiden ruokaturvaa