EU:n vapaakauppasopimukset tuovat hyötyä Suomelle – tapaus Etelä-Korea
Suomen vienti Etelä-Koreaan on kasvanut 31 prosentilla sinä aikana, kun EU:n ja Etelä-Korean välistä vapaakauppasopimusta on sovellettu.
EU:n ja Etelä-Korean välillä neuvoteltu vapaakauppasopimus on ensimmäinen uuden sukupolven vapaakauppasopimus, jonka Euroopan unioni on neuvotellut. Samalla se on myös EU:n ensimmäinen kauppasopimus aasialaisen kauppakumppanin kanssa.
Sopimusta on sovellettu heinäkuusta 2011 lähtien, ja kolmen vuoden ajalta voidaan jo nähdä myönteisiä vaikutuksia niin EU-tasolla, kuin Suomen ja Etelä-Korean kahdenvälisessä kauppavaihdossa.
Etelä-Korea on maailman 12. suurin talous ja Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani Aasiassa Kiinan ja Japanin jälkeen. Suomen päävientituotteita Etelä-Korean markkinoille ovat koneet ja laitteet, mukaan lukien erilaiset energia- ja korkeanteknologiatuotteet, metalli- ja kemianteollisuuden valmisteet sekä paperi- ja puuteollisuuden tuotteet.
Vuonna 2013 Suomen vienti Etelä-Koreaan ylsi 843 miljoonaan euroon, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli yli 20 prosenttia. Tuonti Etelä-Koreasta ylsi Tullin tilastojen mukaan vuonna 2013 yhteensä 462 miljoonaan euroon.
Vienti kasvaa vauhdilla
Suomen vienti Etelä-Koreaan on kasvanut Eurostatin tilastojen mukaan peräti 31 prosentilla verrattuna aikaan ennen vapaakauppasopimuksen olemassaoloa.
Kokonaisuutena EU-maiden vienti Etelä-Koreaan on kasvanut 35,5 prosenttia, mutta EU-maiden ja eri teollisuuden toimialojen kesken on myös suuria eroja. Samalla aikavälillä EU:n vienti Aasiaan yleisesti on kasvanut 17 prosenttia.
Tuonti Etelä-Koreasta EU-markkinoille on pysynyt kokonaisuutena ennallaan, tässäkin tosin toimiala- ja jäsenmaakohtaiset erot kolmen vuoden ajalta vaihtelevat. Kun sopimuksessa määritellyt tullienalennukset ovat täysimääräisesti voimassa, eurooppalaiset viejät säästävät vuositasolla 1,6 miljardia euroa tullimaksuja.
EU–Korea-vapaakauppasopimus poistaa tulleja teollisuus- ja maataloustuotteilta vaiheittain, vain joitakin maataloustuotteita jää tullien poistamisen ulkopuolelle.
Suomen vientiteollisuuden kannalta keskeisimpien vientituotteiden tullit alentuivat pääasiassa välittömästi tai lyhyiden siirtymäaikojen jälkeen. Erityisen tärkeää on, että sopimuksen avulla voitiin purkaa myös muita tullienulkopuolisia kaupanesteitä.
Teknisten kaupanesteiden purkaminen ja sääntelyviiteympäristön yhtenäistäminen selkeyttävät toimintaympäristöä.
Sopimuksen myötä Korean tasavalta hyväksyy monien eurooppalaisten standardien vastaavuuden ja tunnustaa eurooppalaiset todistukset. Ennen sopimusta esimerkiksi elektroniikka- ja kulutustavaroiden kohdalla saatettiin tarvita kaksinkertaisia ja kalliita sertifiointi- ja testausmenettelyitä.
Lääkinnällisten laitteiden osalta viejien huolena on aiemmin ollut tämän toimialan laitteisiin kohdistuvat läpinäkymättömät käytännöt. Vapaakauppasopimus loi vahvemmat säännöt läpinäkyvyyden parantamiseksi esimerkiksi hinnoittelukäytännöissä ja kansainvälisten standardien käytössä lainsäädäntöä kehitettäessä.
EU-Korea vapaakauppasopimukseen voi tutustua tarkemmin EU-komission verkkosivuilla, josta sopimusteksti ja tietoa sopimuksen monitoroinnista on saatavilla.
Elina Poikonen, taloudellisten ulkosuhteiden osasto