EU:n poliittisten päälliköiden kokouksessa keskusteltiin hybridiuhista

Suomen EU-puheenjohtajakausi alkoi 1.7.2019. EU:n jäsenmaiden poliittisten päälliköiden epävirallinen kokous oli yksi ensimmäisistä kauden kokouksista. Suomen EU-puheenjohtajakauden kestävän kehityksen teeman mukaisesti kokoukset on keskitetty Helsinkiin Finlandia-taloon, missä myös poliittiset päälliköt kokoontuivat 9.–10.7.

EU:n poliittisten päälliköiden epävirallinen kokous on yksi perinteisistä kiertävään EU-puheenjohtajuuteen kuuluvista kokouksista. Poliittiset päälliköt ovat oman maansa ulkoministeriön korkeita virkamiehiä. He valmistelevat keskusteluja ja asiakohtia ministereille, joten heillä on myös läheinen ymmärrys ulkoministerien työstä. ”Poliittiset päälliköt ovat keskeisimpiä operatiivisia toimijoita omissa ministeriöissään. Heillä on paras tuntuma ministerin ajattelusta sekä ministeriön ja ulkopolitiikan laajasta kokonaisuudesta”, kertoo EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksikön päällikkö Matti Nissinen. Kokous on osallistujamäärältään rajattu, sillä siihen osallistuvat tyypillisesti vain poliittiset päälliköt sekä eurooppakirjeenvaihtajat. Suomesta kokoukseen osallistuivat ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Mikko Kinnunen sekä Matti Nissinen.

Keskusteluissa Suomelle tärkeitä teemoja

Kokouksen agendan asettaa ja puheenjohtajana toimii EU:n ulkosuhdehallinto. ”Asialista määrittyy osin kansainvälisen tilanteen ja ajankohtaisten teemojen mukaan”, Nissinen kertoo.

Poliittisten päälliköiden kokouksessa käytiin muun muassa skenaariopohjainen keskustelu hybridiuhista. Myös puolustuspoliittiset päälliköt olivat käyneet samankaltaista keskustelua edellisenä päivänä kokouksessaan. Hybridiuhat ovat yksi Suomen puheenjohtajakauden teemoista(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan). Agendalla oli myös EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehostaminen. ”Aiheesta käytiin hyvin kattava ja tuloksellinen keskustelu”, Kati Temonen EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksiköstä kertoo. Kokous toimi jatkumona EU:n ulkoministereiden kesäkuussa käymälle keskustelulle. Epävirallinen kokous mahdollisti myös vapaamman näkemysten vaihdon.

Keskustelut jatkuvat syksyllä koko ryhmän voimin sekä pienemmissä työryhmissä. Poliittisten päälliköiden kokouksessa käsitellyistä teemoista osa saattaa olla asialistalla myös elokuussa järjestettävässä epävirallisessa ulkoministerikokouksessa Gymnichissä. ”Suomen toiveena on, että monien kokouksessa käsiteltyjen aiheiden käsittely jatkuu ministeritasolla”, Nissinen sanoo.

Ulkoministeriöllä keskeinen rooli kokousjärjestelyissä

Ulkoministeriössä kokouksesta vastanneen EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksikön rooli järjestelyissä oli kahdenlainen. Tehtäviin kuului yhteydenpito ja sisältövalmistelu agendasta vastanneen EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa sekä valtioneuvoston kanslian alaisen EU-puheenjohtajuussihteeristön kanssa logistiikan ja muiden käytännön järjestelyiden koordinointi. ”Ulkoministeriöllä oli keskeinen rooli kaiken yhteensovittamisessa”, Temonen kertoo. ”Poliittisten päälliköiden kokous oli ensimmäisiä kokouksia Suomen puheenjohtajakaudella, eli tähän liittyi myös ensimmäisten kokousten järjestelyiden jännitysmomentteja.” Kokous sujui kuitenkin hyvin ja osallistujat olivat tyytyväisiä valmisteluihin – Helsingin viileä sääkin ilahdutti helteisestä Euroopasta saapuneita vieraita.