EU:n Itämeri-strategia uudistuu
Suomelle EU:n Itämeri-strategia on oleellinen väline alueellisen yhteistyön lisäämiseksi ja yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Erityisesti ympäristön tilan parantaminen on tärkeä tavoite Suomelle ja suomalaisille, Itämeri-suurlähettiläs Erja Tikka painotti Turussa kesäkuun alussa järjestetyssä kansallisessa Itämeri-toimijoiden tapaamisessa.
EU hyväksyi Itämeren alueelle erillisen strategian vuonna 2009. Kyseessä oli ensimmäinen niin sanottu makroalueen strategia koko EU:ssa. Itämeri-strategialla syvennetään ja koordinoidaan tehokkaammin Itämeren alueen maiden yhteistyötä. Mukana ovat EU:n jäsenvaltiot, mutta yhteistyötä haetaan myös naapurimaiden Venäjän, Norjan, Valko-Venäjän ja Islannin kanssa.
Suomessa EU:n Itämeri-strategian koordinaatiosta vastaa ulkoasiainministeriö ja Suomen kansallisena koordinaattorina toimii Itämeri-suurlähettiläs. Lisäksi Suomella on koordinaatiovastuu useasta strategian politiikka-alasta ja horisontaalisesta toimesta.
Uudistuksessa keskityttiin olennaiseen
Sittemmin itse strategiaa on uudistettu 2012 ja sen toimintasuunnitelmaa on päivitetty jo pariin otteeseen, viimeksi 2013 alussa.
"Huomattiin, että toimintasuunnitelman sisältöä oli tarve uudistaa jo nyt. Päätavoitteet ovat samat, mutta päivitystyössä painopisteitä on rajattu ja niissä keskitytään alueen kannalta olennaisiin asioihin", Tikka painotti.
"Esimerkiksi energia- ja liikenneasiat eivät oikein olleet löytäneet aiemmassa suunnitelmassa paikkaansa. Nyt ne on kytketty tiiviimmin alojen EU-politiikkaan kuten energialinjauksiin ja TEN-T liikenneväylien täydentämiseen."
"Oli myös tarpeen entistäkin enemmän painottaa jäsenvaltioiden poliittista omistajuutta ja sitoutumista EU:n yhteiseen Itämeri-strategiaan."
Suomen ykköstavoitteena Itämeren tilan parantaminen
"Strategian uudistustyössä Suomi sai monia tavoitteitaan hyvin mukaan", suurlähettiläs Tikka iloitsi.
EU-ministerivaliokunta hyväksyi Suomen painopisteet EU:n Itämeri-strategian toimintasuunnitelman päivitykselle joulukuussa 2014. Niihin kuuluvat muun muassa meren ravinnepäästöjen vähentäminen, meriturvallisuuden edistäminen ja kestävä maa- ja metsätalous.
Muita Suomelle tärkeitä tavoitteita EU:n tiivistyvässä Itämeri-yhteistyössä ovat liikenne- ja energiayhteistyö, matkailu- ja koulutusyhteistyö, Itämeren alueen nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja terveysalan yhteistyö.
"Suomelle tärkeää on myös monitasohallinto eli että niin kunnat, maakunnat kuin korkeakoulut ja järjestötkin olisivat mukana Itämeren alueen yhteistyössä ja meren tilan kohentamisessa."
EU:n Itämeri-strategia mahdollisuus koko maalle
Tällä EU:n ohjelmakaudella vuosina 2014–2020 Suomeen ohjautuu EU:n budjetista vähemmän varoja esimerkiksi aluekehitykseen kuin aiemmin. Vanhojen ja tuttujen EU-ohjelmien ohella monissa Suomen maakunnissa tutkaillaankin nyt entistä ahkerammin muita EU:n tarjoamia rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia.
"Jotta osaisimme hyödyntää Itämeri-strategian tarjoamia mahdollisuuksia, tarvitaan siihen parempaa osaamista hanketyössä ja rahoitusohjelmien osalta", suurlähettiläs Tikka pohti.
"Ensi vuonna onkin käynnistymässä erityinen koulutushanke, joka on suunnattu paitsi Itämeri-strategian asiantuntijatahoille myös tavallisille hanketoimijoille. Koulutusohjelmasta vastaa ruotsissa toimiva Svenska Institutet."
"Haluan vielä muistuttaa, että EU:n Itämeri-strategia tarjoaa mahdollisuuden yhteistyölle Lappia ja Itä-Suomea myöten. Se ei ole vain rannikkomaakuntien asia."
Itämeri-strategiaesite (avautuu uuteen ikkunaan): Euroopan unionin Itämeren alueen strategia - Työkaluja parempaan yhteistyöhön (pdf)