Etiopiassa nostettiin vammaisten asiat pöydälle
Vammaisten ihmisten jättäminen yhteiskunnan päätöksenteon ja palveluiden ulkopuolelle tulee kalliimmaksi kuin heidän ottamisensa mukaan kehitykseen. Tämä oli Suomen Addis Abeban suurlähetystön lokakuussa järjestämän pyöreän pöydän keskustelun loppupäätelmä.
Suurlähettiläs Sirpa Mäenpään mukaan vammaisten ihmisten oikeuksia voidaan edistää ottamalla heidät entistä rohkeammin mukaan poliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
”Kaikenlaisen epätasa-arvon kaventaminen on Suomen kehityspolitiikan ydinteemoja. Etiopiassa Suomi edistää vammaisten aseman parantamista kahdenvälisissä kehitysyhteistyöhankkeissa sekä yhteistyössä suomalaisten ja etiopialaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Oleellista on että vammaisten ihmisten oikeudet ja tarpeet otetaan huomioon kaikissa kehitysohjelmissa”, Mäenpää sanoi.
Vammaiset ihmiset näkyviksi
Virallisesti Etiopian 80 miljoonasta asukkaasta vain yhdellä prosentilla on jonkinlainen vamma. Varsinkin maaseudulla vammaisia perheenjäseniä kuitenkin usein piilotellaan eikä heitä ilmoiteta tilastoihin.
WHO:n ja Maailmanpankin mukaan keskimäärin 15 prosentilla jokaisen kansakunnan asukkaista on jonkinlainen vamma, joten myös Etiopiassa vammaisten osuus lienee suurempi kuin virallinen tilasto antaisi ymmärtää.
Suomi on ollut pitkään kehittämässä inklusiivista opetusta Etiopiassa. Suomen tuella yhä useampi vammainen tai muuta erityistukea tarvitseva lapsi pääsee kouluun. Erityisoppilaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Valtaosa vammaisista ja oppimisvaikeuksista kärsivistä etiopialaislapsista ei vielä käy koulua, ja Etiopia haluaa saada kaikki lapset kouluun YK:n vuosituhattavoitteen mukaisesti.
Työtä ja esteetön ympäristö
Addis Abeban suurlähetystössä hallituksen, vammaisjärjestöjen, kansainvälisten järjestöjen ja avunantajien edustajat pohtivat miten Etiopian vammaisten asemaa voitaisiin parantaa.
Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölän mukaan vammaisten ihmisten asemaa voitaisiin edistää yksinkertaisin toimin: palkkaamalla heitä töihin ja varmistamalla, että työnteon mahdollistava esteetön toimintaympäristö on olemassa. Könkkölä tiivistäisi myös keskustelua paikallisten vammaisjärjestöjen kanssa.
Yhdysvaltain kehitysyhteistyöstä vastaavan USAIDin vammaisasioiden koordinaattori Charlotte McClain-Nhlapo piti hyvää johtajuutta ja poliittista tahtoa tärkeimpänä vammaistenhenkilöiden oikeuksien edistämisessä.
Keskustelijat toivoivat, että vammaisjärjestöt tekisivät enemmän yhteistyötä, sillä yhdellä äänellä puhuminen toisi järjestöjen ajamat asiat vahvemmin esille. Lisäksi toivottiin, että avunantajat ja yksityissektori näkisivät vammaiset ihmiset kehityksen voimavarana.
Outi Einola-Head
Tässä palvelussa myös
- Suomen kehitysyhteistyö Etiopiassa(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Suomen kehityspolitiikan lähtökohtana ihmisoikeudet(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Suomen kehitysyhteistyön rahoituskohteet: Vammaiset henkilöt(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Julkaisu: Vammaisten ihmisoikeudet Suomen ulkopolitiikassa(Linkki toiselle web-sivustolle.)