Etiopian-suurlähettiläs haluaa lukea lehtensä amharaksi

Etiopian-suurlähettiläs haluaa lukea lehtensä amharaksi

Etiopia on monen mielikuvissa nälänhätien maa. Myös vuosi sitten Suomen Etiopian-suurlähettiläänä aloittanut Sirpa Mäenpää odotti, että maa olisi riippuvaisempi ulkopuolisesta avusta. Näin ei kuitenkaan ole.

Suurlähettiläs Sirpa Mäenpää on opiskellut paikallista kieltä jokaisessa asemamaassaan – homma, jota läheskään kaikki suurlähettiläät eivät ota jo valmiiksi täysiin kalentereihinsa. Nyt, Suomen Etiopian-suurlähettiläänä hän opiskelee innokkaasti amharaa.

Toistaiseksi uutiset on kuitenkin luettava englanninkielisistä Fortunesta ja Capitalista, sillä kielitaito ei vielä riitä lukemaan paikallisia lehtiä.

Etiopiaan Mäenpää siirtyi Suomen Thaimaan-suurlähettilään pestistä. Thain kielen taitokaan ei pääse ruostumaan, sillä Mäenpää on löytänyt Addis Abebasta thaimaalaisen hierojan, jonka kanssa hän voi niskahieronnan lomassa harjoitella kieltä.

Suurlähettiläs Sirpa Mäenpää opettelee kehräämään.
Dorsi-heimoon kuuluva nainen opettaa Sirpa Mäenpäätä kehräämään lähellä Arba Michia. Kuva: Jukka Mäenpää

Etiopian talous kasvaa vauhdilla

Etiopian talous on kasvanut 7–10 prosentin vuosivauhdilla jo yli kymmenen vuoden ajan. Maa on asettanut tavoitteekseen nousta keskituloisten maiden joukkoon vuoteen 2025 mennessä.

Lahjamuotoisen kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta on enää kuusi prosenttia.

”Suuri osa kasvusta perustuu julkisiin investointeihin. Niiden osuus BKT:stä on lähes viidesosa”, Mäenpää kertoo.

Suomen ja Etiopian kauppaluvut ovat vaatimattomat. Lähinnä koneista ja koneosista koostuva vienti Etiopiaan on reilut kuusi miljoonaa euroa vuodessa ja raakakahvista koostuva tuonti saman verran.

Kiinnostusta kuitenkin selvästi on. Mäenpää kertoo yllättyneensä siitä, kuinka paljon eri alojen suomalaisia yrityksiä, sijoittajia ja kauppamiehiä Etiopiassa käy.

Muut toimijat ovat jo huomanneet Etiopian tarjoaman potentiaalin. Suurin osa investoinneista tulee EU:sta, Intiasta, Turkista ja Kiinasta.

”Teollistuminen on silti vielä alhaisella tasolla. Siinä kehitys on ollut toivottua hitaampaa”, Mäenpää sanoo.

Eniten ulkomaisia investointeja ovat houkutelleet kukka- ja puutarhateollisuus, maatalous, sekä nahka- ja tekstiiliteollisuus. Esimerkiksi Hennes & Mauritzilla on tuotantoa maassa ja Kiinasta siirrettiin äskettäin Louis Vuittonin tuotevalmistusta Etiopiaan alhaisempien työvoimakustannusten perässä.

”Tällaiset muuttuvat arvoketjut ovat todella mielenkiintoinen ilmiö”, Mäenpää pohtii.

Kaikkialla rakennetaan

Etiopialla ei ole merenrantaa. Siksi kauppakäytävien turvaaminen hyvillä naapurisuhteilla on sille tärkeää.

Rahtiliikenne paranee, kun Etiopia–Djibouti-linjan kaksi uutta rautatietä sekä maiden välinen tieverkosto valmistuvat.

”On syytäkin!  Kontin kuljettaminen puolen maan poikki rekalla maksaa saman verran kuin puolen maapallon poikki laivalla”, Mäenpää huomauttaa.

Suurlähettiläs Sirpa Mäenpää. Kuva: Yohannes Wodajo
Addis Abeban kaupunkikuva muuttuu nopeasti. Kuva: Yohannes Wodajo

Myös tietoliikenteeseen on luvassa huomattavia parannuksia. Kiinalaiset telejätit Huawei ja ZTE ovat solmineet sopimuksen Etiopian kanssa verkkojen kapasiteetin parantamiseksi. Tällä hetkellä tietokoneen ohjelmapäivitys kestää helposti yön yli.

Helpotusta on luvassa myös jatkuviin sähkökatkoihin. Etiopian rakentamasta Niilin jättipadosta tulee valmistuessaan Afrikan suurin vesivoimala. Sen odotetaan viiden vuoden sisään tuottavan sähköä jopa naapurimaille myytäväksi asti.

Etiopian sähköntuotanto kattaa toistaiseksi vain 10 prosenttia kysynnästä.

”Suuria suunnitelmia on ja niiden eteen tapahtuu koko ajan jotakin”, Mäenpää toteaa.

95 prosenttia lapsista koulussa

Kehitysyhteistyö on muuttunut valtavasti siitä, kun Mäenpää tuli ulkoministeriöön kehitysyhteistyön virkamieheksi vuonna 1979.

”Etiopia kehittyy erittäin nopeasti. Se investoi paljon ihmisille tärkeisiin asioihin, kuten veteen, terveyteen ja maatalouteen.”.

Etiopia on hyvää vauhtia saavuttamassa suurimman osan YK:n vuosituhattavoitteista vuoteen 2015 mennessä. Yli 95 prosenttia etiopialaislapsista aloittaa esimerkiksi jo peruskoulun.

”Afrikassa näkee myös sellaista, että opetusta lisätään laadun kustannuksella”, Mäenpää huomauttaa.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että opettajiksi laitetaan henkilöitä, jotka eivät ole päteviä. Silloin lapset eivät opi.

Suomi tukee Etiopiassa opetuksen laadun parantamista ja erityistarpeisten lasten koulutusta. Ensimmäiset tulokset ovat lupaavia: koulujen käytössä on uusi opetussuunnitelma ja yli 78 miljoonaa uutta oppikirjaa, lähes 92 000 opettajaa on pätevöitynyt uusien vaatimusten mukaisesti, ja yli 31 000 koulua on hyötynyt koulukohtaisesta rahoituksesta.

Samoin tyttöjen osuus peruskoulun päättävistä oppilaista on kasvanut selvästi.

Yhteistyö avaa ovia

Afrikan unioni on nykyisin keskeinen tekijä mantereen konfliktien hallinnassa ja neuvotteluissa. Sen päämaja on Etiopiassa.

”Addis Abeba on vähän kuin Afrikan Bryssel – paikka, jossa kaikki ovat”, Mäenpää kuvailee.

Yli kahdenkymmenen Euroopan unionin jäsenmaan edustajat tapaavat säännöllisesti ja sopivat yhteisistä linjauksista. Yhteistyö lisää vaikutusvaltaa merkittävästi.

”Emme me Suomena pääse istumaan tiettyihin rauhanneuvottelupöytiin, mutta EU:n eritysedustaja pääsee."

Kehityksellä on riskinsä

Etiopia on ristiriitojen maa. Toisaalta on vahvaa talouskasvua ja nopeaa kehitystä, toisaalta ihmisoikeusloukkauksia ja heikko demokratia. Mikä on suurin uhka maan kehitykselle?

”Riippuu siitä miten me näemme kehityksen. Jos se nähdään taloudellisena kehityksenä, on suurin uhka, että Afrikan sarven muiden maiden konfliktit leviävät Etiopiaan. Poliittiset ratkaisut ovat toinen uhka. Kokevatko ihmiset, että taloudellinen kehitys riittää, kun samalla rajoitetaan oikeuksia ja sananvapautta ja vangitaan toimittajia?” Mäenpää kysyy.

Koti siellä missä työkin

Diplomaattina näkee ja kokee paljon tapoja elää ja järjestää yhteiskunta. Mäenpään mukaan maiden kulttuurit ja yhteiskuntamallit ovat hyvin erilaisia, yhtäläisyyksiä on vähän.

Mäenpää muutti perheineen vuonna 1991 neljäksi vuodeksi Keniaan lasten ollessa pieniä. Muutaman Suomessa vietetyn vuoden jälkeen työ vei vuosituhannen vaihteessa Nicaraguaan, jossa lapset viettivät nuoruutensa.  

”Tyttäreni kokee olevansa puoliksi afrikkalainen, puoliksi latinalaisamerikkalainen ja sataprosenttisesti suomalainen”, Mäenpää nauraa.

Hanna Öunap

Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa haastatellaan Suomen suurlähettiläitä kehitysyhteistyön kannalta tärkeissä maissa. Haastatteluja julkaistaan noin kerran kuukaudessa.