Etiopia haluaa huipulle

Etiopian kunnianhimoinen tavoite on nousta keskituloiseksi ja hiilineutraaliksi maaksi vuoteen 2025 mennessä. Köyhä maa on saavuttanut useita vuosituhattavoitteita ja parantanut ihmisten elinoloja.  Myös Suomi voi ottaa osansa kunniasta.

Suomi tukee Etiopiassa köyhyyttä vähentävää kehitysyhteistyötä noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Tuki on mennyt sinne, minne muiden apu ei ole yltänyt: syrjäseutujen vesihuoltoon ja vammaisten koulutukseen.

Etiopia on edennyt nopeasti opetuksessa ja vesihuollossa.  Vain 25 prosenttia lapsista aloitti ala-asteen 1990-luvun alussa, nyt luku on yli 90 prosenttia.  Suomi on ollut edelläkävijä Etiopian erityisopetuksen kehittäjänä, ja myös entistä useampi vammainen lapsi pääsee kouluun.

Addis Abeban liepeillä toimivassa Mulugeta Gedlen koulussa on myös kuuroja oppilaita, jotka seuraavat opetusta viittomakielisen tulkkauksen avulla. Kuva: Outi Einola-Head.

Maaliskuussa juhlittiin vettä koskevan vuosituhattavoitteen saavuttamista. Nyt puolella etiopialaisista on käytössään puhdasta vettä. Tavoitteesta viisi prosenttia on saavutettu Suomen tuella. Kaikkiaan Suomen ja Etiopian yhteistyönä on saatu aikaan yli 12 000 vesipistettä, joista riittää vettä kolmelle miljoonalle ihmiselle.

Esikuvina Aasian taloustiikerit

”Etiopian talous kuuluu maailman nopeimmin kasvaviin. Mikäli kasvu pysyy 10 prosentin tienoilla, maa voi saavuttaa tavoitteensa”, Suomen Etiopian–suurlähettiläs Sirpa Mäenpää arvioi.

Etiopia on Afrikan kolmanneksi suosituin investointikohde. Veronkeruuta on tehostettu ja valtion verotulot ovat kasvaneet. Korruptio on alempi kuin useimmissa muissa Afrikan maissa.

”Etiopiassa toimii vain viisi suomalaisyritystä, kun hollantilaisia yrityksiä maassa on pari sataa. Yhteistyömahdollisuuksia suomalaisille olisi esimerkiksi uusiutuvassa energiassa, Cleantechissä ja maatalouden kehityksessä”, Mäenpää kertoo.

”Köyhiltä puuttuu rahan lisäksi myös oikeuksia ja mahdollisuuksia”, Mäenpää muistuttaa. ”Etiopiassa taloudelliset ja sivistykselliset oikeudet ovat toteutuneet, mutta kansalais- ja poliittisissa oikeuksissa on paljon puutteita. Toimittajien asema on huono ja sananvapaus olematonta.”

Koulutusta heikoimmille

Suomi on ollut kehittämässä Etiopian koulutussektoria 30 vuotta, työ alkoi etiopialaisten erityisopettajien koulutuksella Jyväskylän yliopistossa.

”Nyt pääpaino on opetuksen laadun parantamisessa. Etiopian väkiluku kasvaa vauhdilla, ja myös oppilasmäärät nousevat nopeasti. Peruskoululaisia on lähes 17,5 miljoonaa, ja luokassa saattaa olla 60 oppilasta”, erityisasiantuntija Satu Pehu-Voima Addis Abeban edustustosta kertoo.

Pehu-Voiman mukaan asenteet vammaisia lapsia kohtaan ovat muuttumassa, mutta edelleen heitä usein hävetään ja piilotellaan. ”Vanhemmat voivat ymmärtää lapsensa olevan kuuro vasta kun hän on 3-4 -vuotias eikä puhu vielä. Meidän on vakuutettava sekä vanhemmat että yhteisö siitä, että kaikki lapset pystyvät oppimaan.”

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat edistäneet erityisopetuksen ja kaikkia koskevan inklusiivisen opetuksen saamista osaksi virallista koulujärjestelmää.

Ennen kuin kylässä oli kaivo, vesi haettiin mutaisesta kuopasta. Kuva: Outi Einola-Head.

Vettä kaikille

Etiopiaa koettelivat 1980-luvun alussa toistuvat nälänhädät. Silloin vain 10 prosentilla ihmisistä oli puhdasta vettä. Veden vaikutus kehitykseen on suora ja välitön; köyhyys vähenee, elintaso ja terveys paranevat ja tuottavuus kohenee. Terveet lapset jaksavat käydä koulua.

”Suomi on kehittänyt vesiohjelmiin yhteisörahoitusmallin, jossa Etiopia kattaa vähintään puolet rahoituksesta. Paikalliset yhteisöt säästävät yhdessä tarvittavan pesämunan, jota Etiopian hallitus tukee Suomen yhteistyöohjelmissa. Kyläläiset rakentavat ja huoltavat kaivot itse. Kaivo ja sanitaatio maksavat yhteisön asukkaalle noin 10 euroa”, kertoo erityisasiantuntija Tiina Byring-Ilboudo Addis Abeban edustustosta.

Yhdessä rahoitetut ja rakennetut kaivot myös pidetään kunnossa. Viiden vuoden jälkeen yli 90-prosenttia kaivoista toimii moitteettomasti. Malli on ollut niin onnistunut, että myös Maailmanpankki ja Etiopian hallitus ovat kopioineet sen omiin hankkeisiinsa.

Vettä on saatu myös köyhimmille syrjäseuduille, jonne valtion rahoitus ei vielä ole yltänyt. Byring-Ilboudon mukaan Etiopia on vahvasti sitoutunut vesitavoitteisiin, mutta Suomen mukanaolo on vauhdittanut köyhimpien vedensaantia. Myös hallituksen omista kehitysohjelmista syrjään jäävät ovat saaneet vettä. Ilman Suomen ohjelmia odotus olisi ollut pitkä.

Outi Einola-Head

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana ulkoministeriön viestintäosastolla                                                                                 

Gazon kouluun on saatu kaivo ja oppilaat hakevat vettä kastellakseen koulun vihannespuutarhan. Kuva: Outi Einola-Head.