Ennakkoluulot jarruttavat turhaan investointeja Afrikkaan
Euroopassa väestö vanhenee ja talous rullaa paikoillaan. Miljardin asukkaan Afrikassa väki on nuorta ja talous kasvaa vauhdilla. Mahdollisuudet ovat valtavat, mutta niiden kestävä hyödyntäminen vaatii asennemuutosta sekä etelässä että pohjoisessa.
Ulkomaiset investoinnit Afrikkaan ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes nelinkertaisiksi. Afrikan mahdollisuuksiin nähden 56 miljardia dollaria on kuitenkin vielä melko vaatimaton lukema, todettiin huhtikuussa Addis Abebassa järjestetyssä Afrikan investointifoorumissa (avautuu uuteen ikkunaan).
Monet kehittyvistä maista ovat jo ymmärtäneet Afrikan mahdollisuudet – Kiinan, Intian ja Turkin läsnäolo mantereella on tästä esimerkkinä.
Varmin merkki investointien kannattavuudesta kuitenkin on, että myös afrikkalaiset itse investoivat omaan maanosaansa.
Afrikassa on muun muassa 60 prosenttia maailman vielä hyödyntämättömästä viljelykelpoisesta maasta, vauhdilla paraneva infrastruktuuri sekä nuori ja suuri väestö. Vuonna 2030 afrikkalaisten keski-iän ennustetaan olevan 21,3 vuotta, kun länsimaissa vastaava luku on 43,7 vuotta. Lisäksi suuressa osassa maita poliittinen ja makrotaloudellinen ympäristö on pysynyt vakaana jo pitkään.
Länsimaisia investointeja Afrikkaan estävät silti yhä vanhentuneet, paikkaansa pitämättömät mielikuvat.
Afrikan markkinat ovat vaikeat, sitä ei käy kieltäminen. Alueellinen integraatio ei ole vielä edennyt toivotulla tavalla ja muun muassa infrastruktuurissa on vielä valtavasti kehitettävää. Myös erilainen toimintakulttuuri, köyhyys ja korruptio huolettavat monia mahdollisia investoijia.
Konsulttiyritys Ernest & Youngin investoijille osoittaman mielipidekyselyn mukaan 500 investoijasta kielteisin kuva Afrikasta toimintaympäristönä oli kuitenkin niillä, jotka eivät olleet koskaan toimineet maanosassa.
Sen sijaan Afrikkaan jo investoineilla oli enenevässä määrin myönteinen kuva maanosasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.
Etiopian panostukset investointiympäristön parantamiseen
Etiopia on yksi esimerkki Afrikan talouden vetureista. Valtion mittavat investoinnit infrastruktuuriin näkyvät kaikkialla: pääkaupunki Addis Abeba on yhtä suurta rakennustyömaata.
64 500 kilometrin tie- ja 2 400 kilometrin rautatieverkosto sekä 10 000 MW:n sähköverkko kuulostavat kunnianhimoisilta tavoitteilta.
”Olemme nukkuneet pitkään, joten nyt on meidän aikamme juosta”, etiopialainen konsultti Zemedenesh Negatu sanoo.
Tärkeintä on, että hyödyt talouskasvusta eivät ole jääneet vain eliitin käsiin. Köyhyys Etiopiassa on laskussa ja on nyt noin 29 prosenttia, mikä on alhaisempi kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa keskimäärin. Valtiovetoinen talous on pikku hiljaa avautumassa, eikä yksityisen sektorin merkitystä nähdä enää pelkästään voittojen tekemisessä, vaan myös palveluiden lisääntymisessä ja eriarvoisuuden vähentämisessä.
Etiopian kauppakamarin puheenjohtajan ja voimanaisen, Mulu Solomonin mukaan tärkein muutos, jota Etiopiassa ja Afrikassa tarvitaan, liittyykin asenteisiin.
”Meidän on jo korkea aika vapautua mielemme kahleista. On uskottava ensin itseensä, jotta voi vakuuttaa muutkin”, hän tähdentää.
Keskeisimpiä Afrikan tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä on satsaus nuorten koulutuksen laatuun.
Suomi-kumppanuudet herättivät kiinnostusta
Myös Suomi tarjosi investointifoorumissa tietoa yrityksistä, palveluista ja ohjelmista. Yhteistyömahdollisuudet herättivät mielenkiintoa.
Team Finland -toimijoiden tammikuinen vierailu Itä-Afrikkaan 25:n yrityksen ja kahden ministerin voimin herätti suurta kiinnostusta samoin kuin Finnpartnershipin tarjoama ilmainen yritysten matchmaking-palvelu(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).
Suomi tunnetaan Etiopiassa luotettavana kumppanina sekä teknologia- ja koulutusosaamisen huippumaana. Yhteistyömahdollisuudet riippuvat nyt pitkälti suomalaisten yritysten asenteista.
Teksti ja kuvat: Tiina Juvonen
Kirjoittaja työskentelee CIMO-harjoittelijana Suomen Etiopian-suurlähetystössä.