Energiatehokkuus tarjoaa suomalaisille monenlaisia mahdollisuuksia
Suomen Moskovan-suurlähetystössä järjestettiin 10.6. seminaari energiatehokkuuden parantamisesta käytännön ratkaisuina. Puheenvuorot käsittelivät energiatehokkuuden merkitystä Suomessa ja Venäjällä sekä ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi. Erityisinä teemoina olivat vanhojen asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen sekä energiatehokkuus lämmön- ja sähköntuotannossa. Venäjän eri alueilla todettiin olevan kiinnostusta suomalaisyritysten tarjoamiin ympäristöä ja energiaa säästäviin ratkaisuihin.
Energiatehokkuuden merkityksestä Suomessa ja Venäjällä
Neuvotteleva virkamies Juho Korteniemi työ- ja elinkeinoministeriöstä esitteli Suomen energiapolitiikkaa ja cleantech-sektoria. Suomen tavoite on kasvattaa cleantech-yritysten liikevaihto 50 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Suomen ja Venäjän hallitusten välisen talouskomission energiatyöryhmä käsittelee energiakauppaa, yritysyhteistyötä ja energiapolitiikkaa. Maiden välillä on myös allekirjoitettu yhteisymmärryspöytäkirja energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta.
Venäjän energiatehokkuuden tutkimuskeskuksen CENEFin johtaja Igor Bašmakov painotti Venäjän energiasektorin olevan uudistusvaiheessa. Vuodesta 2009 lähtien Venäjällä on tehty useita sääntelyuudistuksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Niissä on määritelty tavoitteeksi tehostaa kansantalouden energiankulutusta 42 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Julkisten rakennusten energiatehokkuus on viime vuosina parantunut, mutta liikennesektorin sekä teollisuuden puolella tilanne on heikko. Myös asuntojen lämmitysenergian kulutuksessa on otettu askeleita taaksepäin.
Moskovan alueen investointi- ja innovaatioasioiden varaministeri Vladimir Markinin esityksen tärkeimmät panostukset liittyvät jäteveden käsittelyyn, kaukolämpöön ja vesihuoltoon, joihin liittyvät järjestelmät kaipaavat kipeästi modernisointia. Markinin mukaan viemäriverkoston parannukset johtavat jopa kolmasosan säästöihin energiankulutuksessa.
Suomalaisia energiatehokkuusratkaisuja
Suomalais-venäläisen energiaklubin sihteeri Kermen Soitu selosti energiaklubin toimintaa yhteistyön edistämiseksi energiatehokkuuden, energiansäästön ja uusiutuvan energian alueilla. Suomen tuontitariffit lämpöenergialle ovat EU:n alhaisimmat, mikä tekee energia-alanyhteistyöstä Venäjän kanssa houkuttelevaa. Lisäksi Soitu esitteli suomalaista mallia tehokkaan kaukolämpöverkoston järjestämisessä. Suomalainen sääntely on vähäistä, markkinavetoista, eikä suosi yhtä energialähdettä yli toisen.
Teknologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Satu Paiho esitteli VTT:n pilottiprojektia Moskovassa sijaitsevan asuinalueen energiatehokkaasta korjaamisesta. VTT kehitti asuinrakennuksille kolme vaihtoehtoista korjauskonseptia, joilla niiden energiatehokkuutta voidaan parantaa ja ympäristövaikutuksia pienentää. VTT:n tulokset osoittavat, että energian tuotantotarve vähenee vain, jos samalla korjataan sekä asuinrakennukset että koko asuinalueet ja niiden energia-, vesi- ja jätehuoltoinfrastruktuuri. Moskovassa on paljon huonokuntoisia toisen maailmansodan jälkeen rakennuttuja asuinrakennuksia, jotka kuluttavat paljon energiaa. Suomalaiselle osaamiselle kylmään ilmastoon sopivista energiatehokkaista ratkaisuista on tarvetta.
Venäjällä kiinnostusta energiayhteistyöhön
Fortumin Venäjän-divisioonan kehityspäällikkö Viktor Šmyglov korosti esityksessään Fortumin pitkäjänteistä strategiaa ja sitoutumista Venäjän liiketoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on kasvun hakeminen ekologisen lähestymistavan raameissa. Yhtiöiden uudet voimalat edustavat hyötysuhteeltaan maailman huippua. Parhaimmillaan uusi laitteisto on onnistunut vähentämään haitallisia päästöjä 15-kertaisesti. Lisäksi yhtiö on kehittänyt ratkaisuja jäteveden suodattamiseksi ja polttoaineen säästämiseksi.
Kaukomarkkinoiden myyntipäällikkö Immo Nykänen esitteli yhtiön rakentamia paikallisia lämmitysratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi. Yhtiö on toimittanut aurinkopaneeleita kerrostaloihin ja rakentanut biomassalla toimivia voimalaitoksia. Sverdlovin alue, jolla on käynnissä useita energiatehokkuus- ja modernisaatioprojekteja, on tehnyt Suomen kanssa yhteistyötä vuodesta 1998 ja se on halukas tiivistämään yhteistyötä edelleen suomalaisten yritysten kanssa.
Hanna Gehör ja Jyri Lavikainen