EITI-aloite avaa kaivannaisteollisuuden rahavirtoja

EITI-aloite avaa kaivannaisteollisuuden rahavirtoja

EITI-aloite lisää avoimuutta korruptioon taipuvaisen kaivos-, öljy- ja kaasuteollisuuden rahavirtoihin. Suomi nousee järjestelyn johtokuntaan kesäkuussa.

Ketkä hyötyvät luonnonvaroiltaan rikkaiden mutta muuten köyhien maiden kaivos-, öljy- ja kaasutuloista? Tähän on etsitty vastausta reilun kymmenen vuoden ajan avoimuusaloitteessa, joka tunnetaan nimellä EITI (Extractive Industries Transparency Iniative).

EITI-aloitteen alkuperäinen idea on yksinkertainen.

Mukana olevat hallitukset ilmoittavat vuosittain kaivannaisalan yrityksiltä saamansa tulot, ja yhtiöt puolestaan kertovat hallituksille tilittämänsä maksut. Riippumaton taho, käytännössä jokin tilintarkastusyhtiö, vertaa ja tarkistaa ilmoitetut tiedot.

Vahtikoirana toimii myös kansalaisyhteiskunta eli pääasiassa järjestöt.

Vapaaehtoisesta EITI-aloitteesta on tullut reilussa vuosikymmenessä eräänlainen kaivannaisteollisuuden globaali standardi. EITIn mukaista raportointia toteuttaa 44 valtiota, joista valtaosa on kehitysmaita.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestöstä OECD:stä mukana ovat Norja ja Yhdysvallat. Suomi harkitsee liittymistä.

Mitä on saatu aikaiseksi, ulkoasianneuvos Pekka Hukka ulkoministeriöstä?  

”Valtava tietoaineisto lukuisista maista koskien kaivannaisteollisuuden rahavirtoja. Se mahdollistaa järkevän keskustelun aiheesta, johon liittyy usein enemmän intohimoja kuin tietoa. Esimerkiksi Tansanian EITI-raportti vuodelta 2011 paljasti, että ainoastaan yksi maan seitsemästä suurimmasta kaivoksesta oli tuottanut valtiolle merkittävissä määrin verotuloja.”

Suomi nousee EITIn johtokunnan jäseneksi kesäkuun alussa. Johtokunnassa Pekka Hukka edustaa Suomen lisäksi myös Norjaa, Ruotsia, Tanskaa, Iso-Britanniaa, Espanjaa ja Belgiaa. 

Seula on tiukentunut 

Korruptio on yleistä kaivannaisalalla. Liiketoiminnassa syntyviä voittoja myös siirretään pois maista matalan verotuksen piiriin kirjanpitosääntöjä ja veroparatiiseja hyödyntämällä.

Esimerkiksi toukokuussa 2013 YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin johtama työryhmä julkaisi raportin, jonka mukaan Afrikka menettää vuosittain yli 45 miljardia euroa varallisuutta, joka on pääosin peräisin luonnonvaroista.   

Kansalaisjärjestöt, kuten Tax Justice Network ja Revenue Watch, arvostelevat EITI-järjestelyä lepsuudesta ja ajautumisesta eräänlaiseksi ”helpoksi eettisyysleimaksi”. 

Pekka Hukka toteaa, että EITI-järjestelyyn investoidut miljoonat eivät ole muuttuneet laajassa mittakaavassa miljardeiksi eli suuremmiksi verotuloiksi raaka-aineiden lähtömaille.

Hän korostaa kuitenkin, että EITIn tuottama tieto antaa muutokselle mahdollisuuden ja asettaa kaivannaisalan yritykset tilivelvollisiksi kansalaisilleen ja toisaalta investoijille.

”Viime vuonna EITIn toimintastandardeja uudistettiin kattamaan kaivannaisalan arvoketjut. Nyt arvioidaan toimintaympäristöä mukaan lukien sopimuskäytännöt ja tuotantomäärät hanketasolla ja yhdistetään alan tuotot valtion budjettihallintoon. Nyt voidaan siis paremmin arvioida myös sitä, miten luonnonvaroista saadut tulot hyödyntävät isäntämaita”, Hukka kertoo.

Pasi Nokelainen

Muualla verkossa