Egyptin muinaismuistot säilyvät karttojen avulla
Suomen ja Egyptin välinen muinaismuistojen kartoittamishanke synnytti itsenäisen osaston Egyptin muinaismuistovirastoon.
Egyptin muinaismuistoja on tuhoutunut niin asuntojen kuin maanteidenkin rakentamisen alle. Syynä on välinpitämättömyyden lisäksi ollut tiedon puute.
Vielä reilut kymmenen vuotta sitten suojelluista muinaismuistoista ja niiden sijainnista ei ollut olemassa tietojärjestelmää.
Suomen lahjamuotoiseen kehitysapuun perustuva hanke Egyptin kulttuurimuistomerkkien tietokannan rakentamisesta käynnistyi vuonna 2000.
Sähköisen tietojärjestelmän tarjoaman informaation turvin pystyttiin välttämään muinaismuistojen tuhoaminen esimerkiksi Kairon läpi kulkevan uuden metrolinjan rakennustöissä.
Tietoa viranomaisille ja tutkijoille
”Vuosituhannen vaihteessa tietoa suojelluista historiallisesti mittaamattoman arvokkaista muinaismuistoista oli saatavilla heikosti. Hajanaista tietoa oli kartoilla, joita oli teipattu muinaismuistoviraston seinään”, Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija Tea Törnroos muistelee.
Suomen ja Egyptin välinen hanke päättyi vuonna 2007. Tuolloin pääosa Egyptin muinaismuistoista oli koottu englannin- ja arabiankieliseen sähköiseen tietojärjestelmään, joka palvelee nyt ensisijaisesti Egyptin viranomaisia mutta myös egyptiläisiä ja kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita.
Egyptian Antiquities Information System -nimellä kulkenut yhteistyöhanke sai vuonna 2006 itsenäisen osaston aseman Egyptin muinaismuistovirastossa. Osasto tunnetaan maantieteellisenä informaatiojärjestelmänä GISinä.
Hanke jatkui kumppanuutena
Suomen apu Egyptin GIS-osastolle jatkui vuonna 2010 kaksivuotisella instituutioiden välisellä yhteistyöhankkeella.
”Egyptiläisen kumppanin kehityskaari oli huikea. Kymmenessä vuodessa he kasvoivat kehitysavun vastaanottajasta vastuulliseksi institutionaaliseksi kumppaniksi”, Tea Törnroos kertoo.
Osaston noin kolmestakymmenestä työntekijästä osa on ollut mukana hankkeen alkamisesta lähtien. Vuosien aikana on koulutettu kymmeniä työntekijöitä, jotka ovat sijoittuneet Egyptin muinaismuistojen suojelua tukeviin tehtäviin.
”Olemme hyvin kiitollisia Suomelle. Ilman Suomen rahoitusta, asiantuntija-apua ja teknistä tukea emme olisi kyenneet saamaan muinaismuistoista yhtenäistä sähköistä arkistoa. Olemme saaneet arvokasta oppia myös tiimityötaidoissa sekä oman työn suunnittelussa”, kertoo hankkeen parissa 13 vuotta työskennellyt Azza El Kholi. Hänet nimettiin viime kesänä GIS-keskuksen johtajaksi.
Haaveissa avoin tietokanta ja turistikartta
Egyptiläiset ovat yhteistyön myötä omaksuneet Suomelta myös ajatuksen tiedon avoimuudesta ja vapaasta saatavuudesta.
Nyt osaston tietojärjestelmä on lähinnä Egyptin viranomaisten ja tutkijoiden käytössä.
”Toiveenamme olisi avata tietojärjestelmä kaikkien vapaasti käytettäväksi verkkoon. Avoin keskustelu siitä ei toistaiseksi ole mahdollista, mutta toivon, että tieto on laajemman joukon saatavilla lähivuosina”, El Kholi sanoo.
Osasto haluaisi palvella laajemmin myös matkailijoita.
”Kairosta tai Egyptistä ei ole olemassa turistikarttaa, johon historialliset kohteet olisi merkitty esimerkiksi piirroskuvina. Melkein kaikista maailman suurkaupungeista tällainen kartta on olemassa ja haaveilemme sellaisen toteuttamisesta.”
Päivi Arvonen