Eduskuntavaalit kiinnostivat ulkomaista mediaa

Ulkoministeriö järjesti kansainvälisen median edustajille taustatilaisuuden eduskuntavaalien tuloksesta heti vaalien jälkeen maanantaina aamulla. UM osallistui myös vaalien tulosillan järjestelyihin eduskunnan Pikkuparlamentissa.

Ulkomaisen median edustajia kiinnosti esimerkiksi hallituksenmuodostamisprosessi, Perussuomalaisten suhde muihin eurooppalaisiin populistipuolueisiin, Suomen suhteet Venäjään, Keskustan puoluejohtaja Juha Sipilän tyyli poliitikkona sekä odotettavissa olevat säästökohteet.

Vaalien tulosillassa eduskunnan Pikkuparlamentissa kansainvälisen median edustajilla oli mahdollisuus seurata Ylen vaalilähetystä englanniksi tulkattuna ja haastatella paikalla olevia puoluejohtajia.

Illan päätteeksi neljän suurimman puolueen johtajat koottiin lyhyeen englanninkieliseen lehdistötilaisuuteen, jossa he kertoivat tunnelmistaan tulosten selvittyä.

Kaikkiaan eduskuntavaaleja seuraamaan akkreditoitui yli 80 ulkomaisen median edustajaa. Suomalaisten poliitikkojen saavutettavuus herätti ihmetystä monien hierarkkisempiin järjestelmiin tottuneiden toimittajien keskuudessa.

”Kanadassa tällainen ei olisi mahdollista”, luonnehti kanadalaistoimittaja tilannetta Pikkuparlamentissa.

Erkka Railo avasi Suomen poliittisia kuvioita

Taustatilaisuuden kuulijoiden joukossa oli Suomen politiikkaa pitkään seuranneiden ja täällä asuvien kirjeenvaihtajien lisäksi myös muun muassa Kiinasta vaaleja seuraamaan tulleita toimittajia, joten erikoistutkija Erkka Railon selkeät luonnehdinnat puolueiden linjoista ja taustoista olivat tervetulleita.

Vaaleja seuraavana aamun järjestetyn taustatilaisuuden avasi ulkoministeriön viestintäjohtaja Jouni Mölsä.

Railon esitys auttoi toimittajia Suomen poliittisten kuvioiden hahmottamisessa. Median edustajat piirittivätkin Railoa pitkään tilaisuuden jälkeen ja esittivät lisäkysymyksiä.

Keskustan ja Perussuomalaisten menestystä Railo selitti muun muassa kansan protestimielialalla.

Hänen mukaansa nykyisen hallituksen epäonnistumisesta on keskusteltu paljon, joten oppositiossa olevat Keskusta ja Perussuomalaiset nähtiin hyvänä vaihtoehtona.

Taloustilanne on yksi näiden vaalien keskeisistä kysymyksistä, ja Railo arvioi Keskustan vanhana puolueena edustavan äänestäjille luotettavuutta talouden suhteen.

Perussuomalaisten kannatusta on Railon mukaan lisännyt teollisuuden rakennemuutos, jonka häviäjiin vetoaa puolueen globalisaatio-, EU- ja siirtolaisvastaisuus. Myös Kreikan talouden vaikeudet ovat nostaneet Perussuomalaisten kannatusta.

Railon mukaan on todennäköistä, että seuraavan hallituksen ydin rakentuu kolmen suurehkon puolueen ympärille. Päävaihtoehdot ovat hänestä Keskusta-Perussuomalaiset-Kokoomus tai Keskusta-Perussuomalaiset-SDP. 

Oli hallitus mikä tahansa, ulkopolitiikkaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia, koska päälinjoista vallitsee konsensus, Railo korosti. Keskeisiä linjauksia ovat Pohjoismainen yhteistyö, hyvä kahdenvälinen suhde Venäjän kanssa sekä yhteistyö Naton kanssa, mutta ei jäsenyyttä.

demokratia