Eduskunta keskusteli heikoimpien oikeuksista ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta

Ulkoministeri Erkki Tuomioja esitteli 11. marraskuuta eduskunnalle valtioneuvoston selonteon, joka korostaa pitkäjänteistä toimintaa yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi.

Eduskuntakeskustelussa korostui tarve puolustaa heikommassa asemassa olevien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia myös taloustaantuman oloissa.

Naisten oikeuksien edistämisen, kuten naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan, nähtiin olevan keskeinen osa Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa.

Selonteossa linjataan hallituksen ihmisoikeustoimintaa Suomessa ja kansainvälisesti sekä otetaan kantaa ajankohtaisiin perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin.

Perus- ja ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille yhdenvertaisesti kuuluvia erityisen tärkeitä oikeuksia.

Valtioneuvosto antoi ihmisoikeusselontekonsa eduskunnalle nyt kolmannen kerran. Ulkoministeriö on vastannut selonteon kokonaisvalmistelusta; oikeusministeriön vastuulla ovat olleet kotimaisia ja EU:n perusoikeuksia koskevat osat.

Muutkin ministeriöt ovat olleet aiempaa enemmän mukana selonteon valmistelussa. Kansallisen ja kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan yhteys vahvistaa ihmisoikeuskehitystä Suomessa sekä lisää Suomen ihmisoikeustoiminnan uskottavuutta kansainvälisesti.

Ihmisarvo ei saa jäädä
voimankäytön jalkoihin

Ulkoministeri Tuomioja oli huolissaan siitä, että kansainvälinen yhteistyö ihmisoikeuksien vahvistamiseksi jää voimapolitiikan ja kansallisten etujen varjelun jalkoihin.

”Tällaisen asenteen yleistyminen olisi hyvin lyhytnäköistä sekä oman kansakuntamme että kansainvälisen kehityksen kannalta. Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja täytäntöönpanosta kannattaa pitää kiinni. Se tekee sekä omasta maastamme että maailmasta enemmän puolustamisen ja toiminnan arvoisen”, Tuomioja sanoi.

Ulkoministeri arvioi EU:n ja sen kanssa samanmielisten maiden joutuneen puolustamaan ihmisoikeuksien kuulumista yhtä lailla kaikille, näin erityisesti keskusteltaessa naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista.

Eri näkemysten tiukemman kilvoittelun takana on Tuomiojan mukaan se, että ihmisoikeudet joudutaan ottamaan entistä vakavammin myös maissa, joissa ihmisoikeuksien loukkaaminen on yleistä. Myös kansalaistoiminta sekä perinteinen ja uusi media seuraavat entistä tarkemmin ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Ihmisarvoinen elämä
turvattava kaikille

Suomen kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan painotukset – naisten oikeudet, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet (TSS) sekä kansalaistoiminnan tukeminen – saivat eduskuntapuolueilta laajaa tukea.

Tuomiojan tavoin useat puhujat painottavat sitä, että taloustaantumankin oloissa tulee huolehtia siitä, että heikoimmassa asemassa olevien oikeudet julkisiin palveluihin sekä ihmisarvoisen elämän mahdollistavaan elintasoon turvataan. 

Erillisen sananvaihdon salissa synnytti kehitysyhteistyömäärärahojen määrä ja käyttö. Yksimielisyys näytti kuitenkin vallitsevan siitä, että ihmisoikeuksista, kuten naisten oikeuksista tulee huolehtia osana kehityspolitiikkaa.

Selonteko jatkaa
valiokuntakäsittelyyn

Jatkossa ajatuksena on, että hallituskausittain laadittavat toimintaohjelmat ohjaavat entistä kohdennetummin valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaa. Selontekoja, jotka olisivat pidemmän ajan periaatelinjauksia, laadittaisiin tarvittaessa.     

Selonteon käsittely jatkuu nyt eduskunnan valiokunnissa. Asian arvellaan tulevan useiden valiokuntien käsittelyyn. Vastuuvaliokuntana toimivan ulkoasianvaliokunnan arvellaan antavan asiasta lopullisen mietinnön ensi vuoden alkupuolella.

Rauno Merisaari
ulkoministeriön ihmisoikeussuurlähettiläs

• Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014 (avautuu uuteen ikkunaan)(pdf, 99 sivua, 659 Kt)