Disinformaation torjunta on ihmisoikeuksien puolustamista

Disinformaation torjunta on ihmisoikeuksien puolustamista

Disinformaation torjunta on olennaista myös ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Disinformaatio on kuitenkin aiheena haastava, sillä sitä ei ole määritelty kansainvälisessä laissa ja rajanveto vääristelevän ja oikean tiedon välillä ei ole suoraviivaista. Suomi kiinnittää Freedom Online Coalition –puheenjohtajakaudellaan erityistä huomiota siihen, että internetalan normatiivisia työkaluja saadaan käytäntöön.

Avoimen ja turvallisen internetin puolesta toimiva, hallitustenvälinen Freedom Online Coalition (FOC)  järjesti helmikuussa avoimen keskustelutilaisuuden koalition tuoreesta disinformaation torjuntaa koskevasta kannanotosta. Tilaisuus oli osa Suomen Freedom Online Coalition puheenjohtajakautta 2021.

FOC-järjestö hyväksyi Suomen ja Ison-Britannian vetovastuulla olleen kannanoton disinformaation levittämisestä ja ihmisoikeuksista(Linkki toiselle verkkosivustolle) vuoden 2020 lopulla. Tavoitteena on torjua disinformaation käyttöä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion heikentämiseen.

FOC:n 32 jäsenmaan hyväksymät kannanotot ovat tärkeitä normatiivisia työkaluja internetalan kansainvälisten käytänteiden kehittämisessä. Suomi kiinnittää FOC-puheenjohtajuuskaudella  huomiota erityisesti kannanottojen toimeenpanoon ja seurantaan.

”Disinformaatiota koskevan kannanoton käytön edistäminen on Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteitä”, kertoo kannanoton valmisteluista vastannut ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari.

Faktapohjainen tieto tärkeää toimivalle demokratialle

Disinformaatiota on ollut ennenkin, uutta on sen leviämisen ennennäkemätön nopeus. Ulkoministeriön viestintäjohtaja Elina Ravantti nosti helmikuun tilaisuudessa esiin huolen toimittajia ja ihmisoikeuspuolustajia vastaan tehdyistä hyökkäyksistä sekä autoritääristen hallintojen tukemasta disinformaation levittämisestä, mikä heikentää luottamusta demokraattisiin instituutioihin ja riippumattomaan mediaan.

Ison-Britannian edustaja, verkkoturvallisuusjohtaja Sarah Connolly painotti faktuaalisen tiedon tärkeyttä toimivalle demokratialle. Hän kertoi Ison-Britannian hallinnolla olevan disinformaation vastaiseen työhön keskittyvä yksikkö, joka on tehnyt työtä verkkoalustojen kanssa koronaviruspandemiaan liittyvien, alustojen sääntöjä rikkovien epätosien väitteiden poistamiseksi 

Kansalaisjärjestö Africa Checkin Motunrayo Joel toi esiin, miten disinformaatio koronaviruksesta on levinnyt Nigeriassa ja aiheuttanut suurta vahinkoa. Hän kertoi järjestön kamppailevan disinformaatiota vastaan julkaisemalla tutkittua tietoa, tekemällä faktantarkistusta ja panostamalla nuorten faktantarkistustaitojen kehittymiseen. 

Suomella vahvuuksia disinformaation torjunnassa

Disinformaation torjunnan näkökulmasta Suomen vahvuutena on korkea luottamus instituutioihin ja mediaan.  Myös medialukutaidon opetuksella on merkitystä kriittisen ajattelun kehityksessä. Tässä valtiolla on olennainen rooli.

Disinformaation torjuntaan tarvitaan sekä yrityksiä että valtionhallintoa

Eri toimijoiden välinen yhteistyö on tärkeä toimintamallina disinformaation torjunnassa. Tässä tarvitaan sekä yrityksiä että valtioita, kummatkaan eivät pysty yksinään vastaamaan haasteeseen, muistutti tilaisuudessa puhunut Facebookin edustaja Emilar Gandhi.

Yksi hyvä suomalaisesimerkki yhteistyöstä on valtioneuvoston kanslian ja Mediapoolin hanke(Linkki toiselle verkkosivustolle), jossa sosiaalisen median vaikuttajat jakoivat luotettavaa tietoa koronaviruksesta tähtäimenä yleisöt, joita ei muuten välttämättä tavoitettaisi. 

Mitä FOC:n pitäisi tehdä nyt kannanoton julkistamisen jälkeen? YK:n erikoisraportoija Irene Khan peräänkuulutti jäsenmaita peilaamaan kannanoton tärkeitä viestejä omiin toimiinsa disinformaation torjunnassa. Khan piti myös tärkeänä, että FOC:n viesti leviää globaalisti yhä laajemmalle alueelle.