Diplomatia takaa Suomen turvallisuutta

Ulkoministeriö järjesti Tampereella Kokonaisturvallisuusmessujen yhteydessä 3.9. seminaarin, jonka aiheena oli ”Diplomatia Suomen turvallisuuden takaajana”.

Puhujina olivat ulkoministeriön poliittisista asioista vastaava alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen, itäosaston osastopäällikkö Terhi Hakala, media-asiantuntija Vesa Kekäle sekä erikoistutkija Hiski Haukkala. Paikallista asiantuntemusta edusti Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Hanna Ojanen.

Tilaisuuden juontaja, Aamulehden artikkelitoimituksen esimies Matti Mörttinen selvitti kokonaisturvallisuuden käsitettä. Sisäistä ja ulkoista turvallisuutta ei ole aikoihin voinut erottaa toisistaan, koska uhat tulevat erilaisista lähteistä.

Ulkoministeriöllä on keskeinen rooli Suomen turvallisuudessa

Alivaltiosihteeri Sipiläinen kertoi ulkoministeriön vahvasta roolista Suomen turvallisuuden luomisessa; Suomen lähes 90 edustustoa maailmalla vastaavat ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteutuksesta. Ne huolehtivat muun muassa siitä, että päättäjillä on aina ajantasaiset tiedot maailman tapahtumista.

Suomen keskeisiä turvallisuuspoliittisia tavoitteita edistetään dialogin avulla. Siksi edustustoverkko on ehdottoman tärkeä. Vaikka viime vuosina on jouduttu sulkemaan edustustoja, niiden vähentäminen on nyt pysäytetty.

Ulkoministeriön vastuulla on myös kriisinhallintaa, kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua. Niiden avulla voidaan vaikuttaa olosuhteisiin pakolaisten lähtöalueilla ja sitä kautta turvallisuuteen. On tärkeä, että Suomi voi edelleen jatkaa aktiivista toimintaansa, koska se vahvistaa Suomen roolia. Suomi ei voi odottaa ymmärrystä maailmalla, jos emme ymmärrä muita.

Suomi osallistuu aktiivisesti ulkopolitiikan kehittämiseen lähialueilla ja Euroopassa. Tähän kuuluu esimerkiksi se, että Suomi ryhtyy Arktisen neuvoston puheenjohtajaksi vuonna 2017, osallistuu EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen sekä yhteistyöhön Naton kanssa.

Muutoksia turvallisuuspolitiikassa

Osastopäällikkö Hakala korosti, että muuttuvassa toimintaympäristössä Suomen pitää tietää, missä yhteiskunta menee ja huolehtia että turvallisuuspolitiikan välineet ovat kunnossa. Suomi toimii osana EU:ta, vaikka Venäjän kanssa tehdään laajaa kahdenvälistä yhteistyötä.

Keskustelukanava Venäjään on koko ajan auki, ja eri tasoilla on valtaisa määrä kahdenvälisiä kontakteja. Se on tapa luoda turvallisuutta.

Professori Ojanen pohti muun muassa Suomen turvallisuuspolitiikan muutosta. Vaikka hallitusohjelma korostaa jatkuvuutta, solidaarisuutta ei näy niin paljon kuin ennen. Hänestä vaikuttaa siltä, että suhtautuminen kansainvälisiin järjestöihin on erilainen; ne eivät enää ole niin keskeisiä. Jos olisi näin, tämä olisi suuri profiilinmuutos 1990-lukuun verrattuna.

Erityistutkija Haukkala käsitteli diplomatian perustaa. Diplomatia on valtioiden luoma kanssakäymisen muoto, joka on syntynyt vaiheittain ja vastannut tiettyihin tarpeisiin. Siinä näkyy se, että sen perustana ovat valtiot. Diplomatia on sedimentoitunut hyvässä ja pahassa, mikä tekee siitä myös hitaan muuttumaan.

Haukkalan mielestä Suomella on edelleen aika hyvä maine pienenä ja ketteränä maana. Sen varaan pitäisi voida rakentaa ja luoda uutta. Tämä ei välttämättä vaadi rahaa, vaan ideoita ja rohkeutta.

Informaatiosotaa suurella volyymilla

Media-asiantuntija Kekäle totesi, että informaatiosodasta voi sanoa kuten kiinalainen Sun-Tzu: "Paras sota on sellainen, joka voitetaan ampumatta laukaustakaan."

Vaikuttamisen kohde tekee sellaista, minkä kuvittelee olevan itselleen hyväksi, mutta on lopulta vaikuttajan intressien mukaista. Informaatiosta on tullut ase, jota voi käyttää suurella volyymilla. Joukkotiedotusvälineistä on tullut yksi aselaji. Sillä pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja päättäjiin.

Informaatiosotaan vastaamisessa on kysymys yhteiskunnan kestävyydestä. informaatiovaikuttaminen pitkäaikaista, joten yhteiskunnan tulee olla tietoinen siitä. Kansalaiset tarvitsevat medialukutaitoa, jotta tunnistavat vaikuttamispyrkimykset. Hyvin toimiva yhteiskunta on vähemmän altis vaikuttamiselle.

Rauhanvälitys on keskeinen toimintatapa

Yleisö esitti kysymyksiä muun muassa rauhanvälityksestä. Panelistit selvensivät sen olevan paljon muutakin kuin vain rauhanneuvotteluja. Muun muassa yhteiskunnan kehittäminen voi kuulua rauhanvälitykseen.

Se, että Suomi on selkeästi osa läntistä arvoyhteisöä, ei heikennä mahdollisuuksia edistää rauhanratkaisuja. Päinvastoin, koetaan että Suomi haluaa kantaa vastuunsa ja on ratkaisukeskeinen. Rauhanvälityksen alalla ehkä tunnetuin maa Norja on vankimpia Naton jäseniä.