Budjettituella on saatu tuloksia aikaan

Suomen myöntämä budjettituki on vaikuttanut siihen, että lähes kaikki tansanialaiset lapset pääsevät ilmaiseen peruskouluun.

Tansaniassa budjettitukivaroja käytetään myös terveyskeskuksissa, tietyömailla ja maatalousneuvonnassa.  Yhä useammat lapset saavat tärkeät rokotukset ja yhä useampi viljelijä pystyy kuljettamaan satonsa myytäväksi käyttökelpoista tieverkkoa pitkin.

Tulokset selviävät tuoreesta EU:n komission teettämästä evaluoinnista. Se veti yhteen vuosina 2010-2014 Tunisiassa, Malissa, Sambiassa, Tansaniassa, Etelä-Afrikassa, Mosambikissa ja Marokossa tehtyjen budjettitukievaluointien huomiot. Tansanian budjettituen evaluointi kattoi vuodet 2006-2012.

Yli puolet tansanialaisista lapsista jatkaa koulunkäyntiään ala-asteen jälkeen. Kuva: Elvi Rista.

Budjettituki on yksi Suomen kehityspolitiikan väline.  Se ohjaa rahoituksen suoraan kumppanimaan budjettiin kehityksen edistämiseksi.  Tavoitteena on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen kuten kaikessa muussakin kehitysyhteistyössä.

Tällä hetkellä Suomi antaa budjettitukea Tansanian lisäksi Mosambikille ja Sambialle. Sambiassa ollaan luopumassa budjettituesta vuonna 2015.

Työssä käytetään maan omia julkisten varojen hallintajärjestelmiä, ja varoja käsitellään maan parlamentissa osana normaalia valtionhallinnon päätöksentekoa.

Lisää demokraattista päätöksentekoa

Budjettitukea alettiin antaa, koska hankeyhteistyöllä ei pystytty ratkomaan maiden isoja kehitysongelmia.   Näin huomio voitiin suunnata suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin projektihallinnon yksityiskohtien sijasta.

Budjettitukeen liittyvät käytännöt vahvistavat kehitysmaan valtiontalouden suunnittelua sekä kehittävät toimivampia järjestelmiä.  Samalla parlamentti voi paremmin vaikuttaa varojen käyttöön.

Budjettituen tavoitteena on tehokas, demokraattisesti ohjattu ja vastuullinen valtionhallinto, joka on kestävän köyhyyden vähentämisen edellytys. Hallituksen on huolehdittava niin avunantajien kuin veronmaksajienkin varoista ja varmistettava, että ne käytetään tehokkaasti.

Suomi on budjettituen antajana tiiviin avunantajaryhmän jäsen. Suomi hyödyntää arvioinnissa, seurannassa ja keskustelussa muiden avunantajien voimavaroja ja antaa vastaavasti oman erityisosaamisensa muiden käyttöön.

Suomi toimii Tansanian budjettitukiavunantajaryhmän puheenjohtajana huhtikuusta 2014 maaliskuuhun 2015. Puheenjohtaja muun muassa edustaa avunantajaryhmää Tansanian hallituksen kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Korruptioon tartutaan

Avunantajat valvovat tarkasti budjettituen käyttöä. Tansaniassa seurataan makrotalouden kehitystä, budjetin sisältöä, uudistusten etenemistä, korruption vastaisi toimia sekä köyhyyden vähenemistä.  

Korruptio on vakava ongelma useissa kehitysmaissa, ja siihen liittyviä riskejä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti . Vuonna 2006 julkaistun evaluoinnin mukaan budjettituki ei ole muita apumuotoja alttiimpi korruptiolle.

Korruptiota ruokkivat heikko hallinto, puutteelliset julkisen talouden järjestelmät ja niiden riittämätön demokraattinen seuranta.  Näihin ongelmiin päästään puuttumaan budjettituen avulla.

Budjettituella pyritään vahvistamaan olosuhteita, jotka tehostavat julkisten varojen käyttöä ja vähentävät korruptiota. Tämä edellyttää pitkäaikaista sitoutumista kaikilta osapuolilta.

Tukea valvotaan

Budjettituki kanavoidaan käyttäen Tansanian hallinnon rakenteita. Tukea valvovat muun muassa Tansanian valtiontalouden tarkastusvirasto ja parlamentti. Myös kansalaiset, heidän erilaiset etujärjestönsä sekä seurantaan erikoistuneet kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä valvojia.

Jos maan hallitus rikkoo yhdessä sovittuja perusperiaatteita, Suomi voi muuttaa tai peruuttaa maksatuksen. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi alueellinen konflikti, räikeät ihmisoikeus- tai demokratialoukkaukset tai laajan korruptiotapauksen selvittämättä jättäminen.

Budjettituki on pitkäaikainen investointi kansakunnan tulevaisuuteen.  Parhaisiin tuloksiin päästään, kun tuki säilyy vakaana useiden vuosien ajan.  Kehityksen kannalta tärkeintä on maan itse tekemä työ, jolla edistetään talouskasvua ja vähennetään köyhyyttä.

Tuloksia Tansaniasta: 

• Yli 90 prosenttia lapsista aloittaa koulun.

• Yli puolet oppilaista (54 prosenttia) jatkaa yläkouluun. Vastaava luku oli 20 prosenttia vuonna 2006.

• Tieverkosto laajeni 14 prosenttia vuosien 2005 – 2008 välillä.
• Korruption vastainen laki säädettiin vuonna 2007, mikä lisäsi korruption vastaisen toimiston valtuuksia. Myös toimiston budjettia lisättiin.  Korruptiosta syytettyjen määrä yli kaksinkertaistui,  heitä oli 202  vuonna 2004 ja 587 vuonna  2010. 
• Syksyllä 2014 julkistettu kotitalouskysely osoitti köyhyyden vähentyneen 34,4 prosentista 28,2 prosenttiin vuosien 2007 ja 2012 välillä.