Biodiesel vihertää Sambian kaivosalueella

Sambian suurimman kuparikaivoksen ympäristöongelmat muuttuvat pian uusiutuvaksi energiaksi. Siemenraha hankkeeseen saatiin Suomesta ympäristö- ja energiakumppanuusohjelma EEPin kautta.

Konkolan kuparikaivosta ympäröivä rutikuiva maa näyttää ihan tavalliselta hiekalta, mutta sen kuparipitoisuus on suurempi kuin Suomen kaivoksissa.

Saastuneeseen maahan on istutettu yli 2000 Pongamia Pinnata –puun tainta. Niiden avulla alue entisöidään niin, että eläimet ja ihmiset voivat aikanaan palata sinne. Hanke on jo työllistänyt paikallisia asukkaita, parhaimmillaan työtä voi tulla noin tuhannelle ihmiselle.

Biotalouden asiantuntija Kaunewe Mwiinga uskoo, että hankkeen kehittämä malli sopii monen kaivosalueen ympäristöongelmiin. Kuva: Outi Einola-Head.

”Vastaavaa maaperän elvytysmenetelmää ei ole kokeiltu koskaan aiemmin”, kertoo  Biotalouden asiantuntija Kaunewe Mwiinga. ”Ongelmia istutuksille aiheuttavat maaperäin eroosio, kuivuus ja rankat sateet. Olosuhteet ovat niin vaikeat, että jos onnistumme täällä, onnistutaan missä vain.”

Pongamia pinnata on kestävä trooppinen puu, joka sietää sekä kuumaa että auringonvaloa. Laajan juuristonsa ansiosta se kestää hyvin myös kuivuutta. Puun juuret sitovat tehokkaasti typpeä ja puhdistavat  kaivosjätteiden saastuttamaa maata. Intiasta tuodut taimet lannoitetaan erityisesti tähän tarkoitukseen valmistetulla mikrobiliuoksella. Vieraslajin mahdolliset vaikutukset paikalliseen ekosysteemiin arvioitiin ennen hankkeen aloittamista.

”Hanke on vasta alussa, nyt risteytämme parhaiten myrkkyjä kestäviä taimia keskenään ja selvitämme, mitkä menestyvät parhaiten näin vaikeissa olosuhteissa. Samalla on käynnissä siementuotanto. Jossain vaiheessa voimme tarjota mallia muidenkin maiden kaivosalueille. Maaperän saastuminen on iso ongelma kaikilla kaivosalueilla, muun muassa Chilessä”,  Mwiinga sanoo.

BetterWorld Energy on ensimmäinen yritys, joka on kokeillut Pongamia Pinnata –puun viljelyä Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Kuva: Outi Einola-Head

Vaihtoehto tuontidieselille ja puuhiilelle

Sambia on edelleen hyvin riippuvainen fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Osissa maata sähköä tuotetaan pääasiassa diselgeneraattoreilla, ja dieseliä tuodaan maahan vuosittain satojen miljoonien dollarien arvosta.

Metsäkatoa aiheuttavalla puuhiilellä katetaan noin 70 prosenttia kotitalouksien tarvitsemasta energiasta. Pitkäaikainen kaivostoiminta on saastuttanut isoja osia Sambian kaivoksia ympäröivästä maaperästä. Kun se saadaan elpymään, pienviljelijät voivat aikanaan palata jatkamaan elinkeinoaan.

Täysikasvuisten puiden siemenistä aiotaan valmistaa biodieseliä, josta suurin osa menee Konkolan kuparikaivokselle, loput myydään markkinoilla. Biodieselin tuotantoon päästään aikaisintaan neljän vuoden kuluttua.

Intiasta tuodut taimet ovat nyt kasvaneet puolitoista vuotta vaikeissa olosuhteissa. Kuva: Outi Einola-Head.

”Tavoitteenamme on laajentaa taimitarha 7000 hehtaarin alueelle. Uutta rahoitusta siihen tarvittaisiin noin 5 miljoonaa dollaria.”

Yksityissektorin hankkeet eivät vaadi isoa alkupääomaa, EEP-ohjelman kautta saatu tuki oli noin 100 000 euroa.

”Jos olisimme joutuneet ottamaan pankkilainan Sambian kwachoissa, lainan korko saattaisi kivuta 30-50 prosenttiin”, Mwiinga arvioi.

Outi Einola-Head

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla

Lue lisää EEP-ohjelman tuloksista(Linkki toiselle web-sivustolle.)