Arvioinnit: Suomen kehitysyhteistyö on ollut tarkoituksenmukaista

Kehitysevaluoinnin vuosiraportti julkistettiin

Kehitysyhteistyön arvioinnit osoittavat, että Suomen rahoittama kehitysyhteistyö on ollut tarkoituksenmukaista ja tuottaa pääsääntöisesti suunnitellut tuotokset.

Kolmen viime vuoden aikana tehtyjen evaluointien perusteella voidaan todeta, että Suomen toteuttama kehitysyhteistyö on ollut tarkoituksenmukaista ja pääosin tuottanut suunnitellut tuotokset, toteaa tuore kehitysevaluoinnin vuosiraportti. Tuotoksilla tarkoitetaan konkreettisia, koulutuksen järjestämisen tai kaivon rakentamisen kaltaisia toimia, jotka tähtäävät kehitysvaikutuksiin.

Pääsääntöisesti suunnitelmat on saatu toteutettua ja tulokset ovat vastanneet kumppanimaiden tarpeisiin sekä olleet linjassa kehityspolitiikan painotusten kanssa.

Suomelle tärkeitä asioita, kuten läpileikkaavia tavoitteita, on onnistuttu korostamaan politiikassa ja ohjeistuksessa. Kansalaisjärjestöjen ruohonjuuritason toiminta täydentää ministeriön politiikkatason toimia. Kiitosta raportissa saa tulosohjaus, jota ulkoministeriössä on kehitetty viime vuosien aikana niin, että se näkyy jo eri rahoitus- ja yhteistyömuodoissa parantuneina raportteina. Suomen kehitysyhteistyö mielletään myös joustavaksi.

Kehitysevaluoinnin vuosiraportti 2017 kokoaa yhteen ulkoministeriön kehitysevaluoinnin yksikön kolmena edellisenä vuonna julkaisemat arvioinnit. Arviointeja tehtiin yhteensä 13, joiden lisäksi 6 selvitystä. Raportissa käsitellään myös ulkoministeriön tekemiä johdon vastineita evaluointeihin.

Evaluointien tehtävänä on ensisijaisesti tuottaa kehitysyhteistyön toteutuksesta tietoa, joka auttaa toimintatapojen kehittämisessä edelleen. Tästä johtuen evaluoinneissa useimmiten korostuvat haasteet ja kehitysehdotukset.

Seurantaan ja kestävyyteen kiinnitettävä lisähuomiota

Vuosiraportin valossa kehitysyhteistyön haasteet liittyvät puutteisiin seurantajärjestelmissä sekä osin myös hankearviointien menetelmissä. Työn välittömiä ja pidemmän aikavälin vaikutuksia sekä kestävyyttä on tästä johtuen ollut vaikea todentaa. Tämä on osaltaan vaikeuttanut omasta toiminnasta oppimista ja tietoperustaista tulosjohtamista.

Raportin mukaan parannettavaa on myös suunnittelussa, rahoitus- ja yhteistyömuotojen välisessä yhteistyössä sekä henkilöstöresursseissa. Arvioiden valossa osalle hankkeista ei ole laadittu riittäviä kestävyyssuunnitelmia eikä hankesuunnittelussa ole systemaattisesti tehty tilanne- ja tarveanalyysejä. Suosituksiin kuuluvat myös yksityissektorin roolin edistäminen maissa, joissa ollaan siirtymässä pois perinteisestä kehitysyhteistyöstä, sekä toiminnan vahva suuntaaminen käytettävissä olevien resurssien sisällä.

Vuosiraportin tuloksissa eivät näy kaikki toiminnassa viime vuosina tehdyt muutokset ja uudistukset, sillä osa evaluointien aineistosta on jo suhteellisen vanhaa. Vuonna 2015 valmistuneet evaluoinnit kohdistuvat pääsääntöisesti vuosikymmenen alkupuolen kehityspolitiikkaan ja -hankkeisiin ja myöhemmät sen jälkeiseen aikaan.

Ulkoministeriö on jo reagoinut useimpiin evaluointeihin erityisesti tulosohjausta kehittämällä sekä päivittämällä seurantajärjestelmiä ja laatimalla ohjeistuksia kehitysyhteistyön muuttuvien tarpeiden mukaisesti.

Kehitysevaluoinnin vuosiraportti 2017, PDF, 500 Kb

Tässä palvelussa myös