Ahtisaari-päivillä puhuttiin empatiakyvystä ja valtapolitiikasta

Valtakunnallisia Ahtisaari-päiviä vietettiin 11. ja 13. marraskuuta. Sovinnon juhlan kunniaksi myös vihaiset linnut ja possut tekivät keskenään välirauhan. Juhlallisuudet keskittyivät tänä vuonna Turkuun ja Helsinkiin.

Ulkoministeri Tuomioja vieraili Saksalaisessa koulussa.

Ahtisaari-päivät käynnistyivät näyttävästi marraskuun toisella viikolla, kun presidentti Martti Ahtisaari neuvotteli vihaisten lintujen ja possujen välisen rauhan. Sovinto-videolla Rovion Angry Birds ja CMI halusivat kiinnittää huomiota konfliktien ratkaisun ja rauhanvälityksen tärkeyteen Ahtisaari-päivien kunniaksi. Maailmassa 1,5 miljardia ihmistä, eli joka viides maapallon asukas, elää konfliktialueella tai kärsii sodan uhasta.

Valtakunnallisia Ahtisaari-päiviä juhlittiin nyt neljättä kertaa. Vuosittain Martin päivän tienoilla vietettävän tapahtuman tarkoituksena on tuoda sovittelun merkitystä esiin ja tehdä rauhanvälitystä tutuksi suomalaisten keskuudessa.

”Muistan vielä, kun ulkoministeri Alexander Stubb kertoi minulle ensi kerran ideasta järjestää Ahtisaari-päivät viisi vuotta sitten. Toivomukseni oli tuolloin, että Ahtisaari-päivät olisivat kaikkien suomalaisten juhla, eikä kukaan jäisi niiden ulkopuolelle. On todella tärkeätä puhua sovittelusta ja rauhantyöstä erilaisten ihmisten keskuudessa. Rauha kuuluu kaikille.” Presidentti Ahtisaari totesi avatessaan Ahtisaari-päivät Helsingissä 11.marraskuuta.

Sovinnon lähettiläät kiersivät kouluissa Turussa ja Helsingissä

Ahtisaari-päivien juhlallisuuksista merkittävä osa keskittyi kouluihin. Presidentti Ahtisaari ja CMI:n lähettiläät kiersivät Turussa oppilaitoksissa kertomassa ja keskustelemassa sovittelusta ja rauhanvälityksestä. Ahtisaari-päiviä vietettiin ensimmäistä kertaa myös ammatillisessa oppilaitoksessa, kun Ahtisaari seurueineen vieraili Turun ammatti-instituutissa, jossa opiskelijat olivat syksyn aikana kehittäneet Ahtisaari-leivoksen.

Presidentti Ahtisaari palkitsi sovittelutyössä ansioituneet oppilaat Sofia Mänty Lausteen koulusta ja Eino Korhonen Raunistulan koulusta

Turun Vanhalla Raatihuoneella järjestetyssä Sovittelujuhlassa presidentti Ahtisaari palkitsi lisäksi koulujen etukäteen valitsemat sovittelutyössä ansioituneet oppilaat: he olivat Sofia Mänty Lausteen koulusta ja Eino Korhonen Raunistulan koulusta.  Korhonen kertoi, että hän on oppinut sovittelemaan alun perin perheessään, jossa on viisi poikaa. ”Konfliktit vältetään tutustumalla ja ystävystymällä”, Mänty sanoi. ”Ja etsimällä kompromissi”, Korhonen lisäsi.

Helsingissä Ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili Saksalaisen koulun lukiossa vastaamassa oppilaiden kysymyksiin. Opiskelijat kysyivät Tuomiojalta muun muassa globaaleista ulkopoliittisista haasteista ja Suomen asemasta rauhanvälittäjänä maailmalla.  

”Suomi on tunnettu sovittelutaidoistaan. Järjestämme muun muassa kansainvälisiä rauhanvälityskoulutuksia ja olemme perustaneet yhdessä Turkin kanssa rauhanvälityksen ystäväryhmän, jonka avulla olemme vaikuttaneet YK:n rauhanvälityksen ohjeistukseen. Jotta Suomesta tulisi todellinen sovittelutaitojen suurvalta, tulisi resursseja kuitenkin olla huomattavasti nykyistä enemmän”, Tuomioja vastasi.

”Hyvä koulumiljöö on parasta ihmisoikeustyötä”

Ahtisaari-päivien Turun yleisötilaisuudessa keskusteltiin siitä, miten lapsista kasvatetaan vastuullisia aikuisia. Keskustelijoina olivat presidentti Ahtisaaren lisäksi Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja professori Elina Pirjatanniemi, Turun yliopiston dosentti, lasten ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson ja Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola.

”Lapsista täytyy pitää huolta, jotta he saisivat siivet – ja sitten niitä siipiä ei saa leikata. Empatiakyvyn kasvattaminen on tärkeää. Ihmisten yhteistoiminta perustuu siihen, että pystytään ottamaan toisia huomioon”, Karlsson sanoi.

Koululla todettiin olevan suuri rooli nuorten empatiakyvyn kasvattamisessa.

”Täydellisessä maailmassa kaikilla olisi turvallinen perhe, mutta niin se ei aina mene, ja koululla on olennainen tehtävä tasata näitä rakenteita. Hyvä koulumiljöö on parasta ihmisoikeustyötä, ei voi kuvitella parempaa tapaa opettaa nuorille ihmisoikeuksia kuin koulussa”, Pirjatanniemi totesi.

Turun yliopiston yleisötapahtuman päätteeksi Ahtisaari-päivien viestikapulan otti vastaan vuoden 2015 tapahtumakaupunki Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen.

Asiantuntijat pohtivat kriisejä ja luonnonvarakysymyksiä 

Asiantuntijaseminaari Helsingissä kokosi yhteen kansainvälisiä asiantuntijoita 11. marraskuuta. Keskustelussa mukana olivat Italian entinen ulkoministeri Emma Bonino, Venäjän ja Itä-Euroopan historian professori Robert Service Oxfordin yliopistosta sekä Jacqueline McGlade, YK:n ympäristöohjelman johtava tutkija. Kuulijoita Savoy-teatterissa järjestetyssä tilaisuudessa oli yli 400. Seminaarissa puhuttivat Euroopan tulevaisuus, idän ja lännen kylmenevät välit, Ukrainan tilanne sekä luonnonvarakysymykset.

”Talouden alamäki, geopoliittisen vallan väheneminen ja kylmän sodan häviäminen ovat syitä siihen, että Venäjästä on tullut aggressiivinen. Venäjällä on intressi estää maailman demokraattista kehitystä, koska demokratia uhkaa myös maan hallitsijoiden omaa asemaa”, Robert Service totesi ja korosti, että vuoropuhelua Venäjän kanssa tulee jatkaa. Hän myös totesi, että modernisoituakseen Venäjä tarvitsee kumppaneita lännestä.

McGlade puolestaan sanoi, että hiilidioksidipäästöihin pitää löytää ratkaisu, jottei maailman kahtiajakautuminen ja epätasa-arvo kasva entisestään. Hän totesi, että ehkä olisikin vanhojen sijaan aika etsiä nuorista ihmisistä voimaa ja viisautta ongelmien ratkaisussa.

Seminaarin pääjärjestäjät olivat CMI ja Sitra.