Afrikkalaisopettajien ammattitaito huolettaa suomalaisasiantuntijaa
Afrikassa pitäisi panostaa etenkin perusopetuksen laatuun sekä nuorten työllistymiseen, sanoo ensi viikolla Suomessa vieraileva Maailmanpankin asiantuntija Ritva Reinikka.
Afrikka on muuttunut viimeisten 35 vuoden aikana niin paljon, että asiantuntijaakin ihmetyttää. Maailmanpankin Afrikan alueen inhimillisen kehityksen osaston johtaja Ritva Reinikka palasi juuri Tansanian ja Senegalin matkoilta ja jaksaa edelleen yllättyä maanosan edistyksestä.
”Aina, kun menen Afrikkaan, ajattelen, että vau, kylläpä asiat ovat muuttuneet. Siellä on tapahtunut valtavasti hyviä asioita”, hän toteaa.
Ensi viikolla Espoossa kehitystutkimuksen konferenssissa puhuva Reinikka on työskennellyt vuosikymmeniä Afrikan parissa, viimeiset 20 vuotta Maailmanpankissa muun muassa eteläisen Afrikan aluejohtajana.
Hän on tyytyväinen muun muassa Ugandan kehitykseen: lapsikuolleisuus ja köyhyys ovat 15 vuodessa puolittuneet ja hallinto toimii paremmin.
Yksi tekijä saattaa olla Reinikan 1990-luvun alussa lanseeraama PETS-tutkimusmalli, jossa etsittiin ja julkaistiin tietoja siitä, kuinka suuri osa terveys- ja koulutuspalveluiden rahoituksesta todella meni perille asti. Ugandassa perillemenoprosentti nousi tutkimuksen ansiosta 13:sta 80:een, ja tutkimusmalli levisi muualle Afrikkaan, Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.
”Tavoitteenani on aina ollut, että ihmiset saisivat parempia palveluita ja että julkisista rahoista olisi mahdollisimman paljon hyötyä. Siinä mielessä PETS oli menestystarina. Se herätti ihmisten kiinnostuksen siihen, menevätkö rahat perille”, Reinikka sanoo.
Opetuksen laatu heikentynyt
Nykyisin Reinikka tutkii julkisia palveluita toisesta näkökulmasta. Maailmanpankin uudessa Service Delivery Indicators -tutkimushankkeessa selvitetään Afrikan terveys- ja koulutuspalveluiden laatua.
Reinikka on erityisen huolissaan opettajien ammattitaidosta, sillä samaan aikaan kun afrikkalaislapsista yhä useampi aloittaa koulun, opetuksen ja oppimisen laatu laskee.
Tutkimusta on tähän mennessä tehty neljässä maassa, ja Reinikka kuvailee tuloksia mullistaviksi.
Esimerkiksi Tansaniassa 97 prosenttia lapsista pääsee kouluun, mutta vajaa neljännes heidän opettajistaan ei tule edes työpaikalle. Opetusta saa keskimäärin vain pari tuntia päivässä, ja vähemmistöllä opettajista on testatut minimitiedot.
Samaan aikaan peruskoulun päättökokeen läpäisevien lasten osuus on laskenut.
”Lapset voivat istua viisi vuotta koulussa, eivätkä he opi kunnolla edes lukemaan”, Reinikka kertoo.
Palkkatyössä harva
Reinikka on huolissaan opetuksen laadun heikkenemisestä, sillä se vaikuttaa myös nuorten työllisyyteen. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa työmarkkinoille tulee vuosittain 10 miljoonaa nuorta lisää.
Heidän ongelmanaan ei Reinikan mukaan yleensä ole työttömyys – siihen afrikkalaisilla ei ole varaa – vaan työn huono tuottavuus. Varsinaisessa palkkatyössä on Maailmanpankin pian julkaistavan raportin mukaan vain 10–15 prosenttia afrikkalaisista.
Loput ovat pienviljelijöitä ja erilaisia muita itsensä työllistäjiä, joiden tuottavuutta ja toimeentuloa pitäisi parantaa – esimerkiksi vaikkapa koulutuksen avulla.
”Jos osaa lukea ja laskea hyvin, tulee paljon paremmaksi maanviljelijäksi ja yrittäjäksi. Monilla hallituksilla ovat kuitenkin mielessään vain muodollisen sektorin työpaikat”, Reinikka toteaa.
Teija Laakso / maailma.net
Ritva Reinikka on yksi pääpuhujista Espoossa 14–15.11. pidettävässä pohjoismaisessa kehitystutkimuksen konferenssissa. http://www.kehitystutkimus.fi/conference/(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Lue lisää: