Afrikan suurlähettiläät Suomi 100 -kierroksella Helsingissä

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto esitteli 100-vuotiaan Suomen osaamista 24. huhtikuuta Helsingissä järjestetyssä tapahtumassa, johon oli kutsuttu kaikkien Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden Suomeen akkreditoidut suurlähettiläät.

Päivän tavoitteena oli tutustuttaa suurlähettiläitä 100-vuotiaaseen Suomeen ja yhteistyömahdollisuuksiin suomalaisten toimijoiden kanssa. Samalla päivitettiin lähettiläiden tietoja muun muassa Suomen kansantalouden näkymistä ja vahvistettiin keskeisten sidosryhmien tuntemusta.

Afrikkalaiset suurlähettiläät kävivät vierailulla muun muassa Suomen Pankissa. Kuva: Helena Kiiskinen

Tuttavallisesti ”luokkaretkeksi” kutsutusta tapahtumasta on muodostunut jo perinne, tapahtuma oli järjestyksessään kolmas. Saharan eteläpuolisen Afrikan maista vain Etelä-Afrikalla ja Namibialla on edustusto Suomessa, muut lähettiläät saapuivat Pohjoismaista, Keski-Euroopasta ja Venäjältä. Seuraavana päivänä lähettiläät osallistuivat tasavallan presidentin diplomaattipäivälliselle.

Tällä kertaa päivän teemaksi oli valittu kestävä kehitys ja ilmastonmuutos – molemmat teemoja, jotka ovat niin Suomen kuin Afrikan maiden kiinnostuksen kohteina. Molemmat ovat myös aiheita, joissa suomalaisilla on maailmanluokan osaamista, ja joissa monenlaista yhteistyötä on jo käynnissä Suomen ja Afrikan maiden välillä.

Päivä alkoi Savoyn kattoterassilla Suomen Kauppakamariverkoston ja Team Finlandin esittelyllä. Tämän jälkeen ryhmä suuntasi Viikkiin, jossa Helsingin yliopisto esitteli Suomen ja Afrikan maiden välistä tutkimusyhteistyötä bio- ja ympäristötieteiden alalla.

Taitan tutkimusasema Keniassa, Madagaskarin metsien- ja ympäristönsuojeluun tähtäävät hankkeet sekä VITRI (Viikki Tropical Resources Institute) kiinnostivat lähettiläitä. Erityiskiitosta sai tiiviiden yhteistyöverkostojen luominen afrikkalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa ja sitä toivottiin lisää.

Suurlähettiläät saivat tietopaketin Afrikassa olevista Helsingin yliopiston koulutus- ja tutkimushankkeista Viikin kampuksella. Kuvassa oikealla HY:n vararehtori Anna Mauranen. Kuva: Jukka Lahe

Myös digitaalisen ympäristön hyödyntäminen esimerkiksi metsiensuojeluun liittyvän osaamisen ja tiedon levittämisessä herätti vilkasta keskustelua.

Lounas noudatti päivän kestävän kehityksen teemaa. Kulosaaren kasinon keväisissä merimaisemissa nautittiin parhaasta suomalaisesta lähiruuasta: tarjolla oli siikaa, mätiä, luomukaritsaa ja mustikkajäädykettä.

Kasinolta suunnattiin Suomen Pankkiin kuulemaan pääjohtaja Erkki Liikasen esitelmää Suomen taloudesta. Tapaamisen intensiteettiä lisäsivät pääjohtajan omat, jo opiskeluvuosina saadut kokemukset Afrikasta ja afrikkalaisista.

Suomen Pankista retkikunta suuntasi Ilmatieteen laitokselle, jossa nähtiin ja koettiin suomalaisten sääpalveluiden läsnäolo Afrikassa. Vaisala esitteli teknologiaansa ja toimintaansa, joka kattaa kutakuinkin kaikkien Afrikan valtioiden ilmatilat.

Päivä päättyi Designmuseoon ja ”100 esinettä Suomesta”-näyttelyyn, jossa perehdyttiin oppaan johdolla teollisen muotoilun historiaan ja merkitykseen Suomen talouden kehityksessä.

Olivia Packalén-Peltola ja Antti Loikas