Afrikan kehityspankki herättelee suomalaisyrityksiä investointeihin
Afrikkaan sijoittaminen on turvallista, kun sen tekee Afrikan kehityspankin kautta. Tämä on pankin neuvonantajan viesti suomalaisille yrityksille.
Suomalaisyritykset ovat tähän asti käyttäneet Afrikan kehityspankin palveluita vähän, vaikka palvelu on maksutonta, harmittelee Sudhaker Shukla. Hän työskentelee pankin johtokunnan jäsenen Heikki Tuunasen neuvonantajana.
Kehityspankki auttaa yhteyksien luomisessa paikallisiin tahoihin ja helpottaa hankkeiden alkuun saattamisessa Afrikassa.
Sudhaker Shukla vieraili Helsingissä elokuussa valmistelemassa myöhemmin syksyllä tapahtuvaa Pohjoismaihin suuntautuvaa tiedotuskiertuetta. Sen tarkoituksena on tarjota tietoa erityisesti yrityksille Afrikan kehityspankin tarjoamista yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksista.
Suomalaisilla teknologiayrityksillä
mahdollisuuksia
Neuvonantajan mielestä Suomen vahvuus on teknologiassa, ja alan yrityksillä hän näkee paljon mahdollisuuksia Afrikassa.
Pohjoismaista Tanska on aktiivisimmin investoinut kehityspankin kautta. Tanskalaisilla yrityksillä on erityisesti uusiutuvaan energiaan kuten tuulivoimaan liittyviä hankkeita.
"Yrityksen pitää vain olla aloitteellinen ja ottaa meihin yhteyttä. Rahoitukseen tarvitaan afrikkalainen kumppani, mutta kumppani voi olla myös Afrikassa toimiva sisaryritys, joten sen ei pitäisi olla ongelma", Sudhaker Shukla sanoo.
Kehityspankin tuella rakennetaan infrastruktuuria
Kehityspankin tehtävänä on vähentää köyhyyttä ja edistää elinolojen paranemista Afrikassa. Se rahoittaa erityisesti infrastruktuuriin, hallinnon kehittämiseen ja korkeakoulutukseen liittyviä hankkeita.
"Tuomalla teknologiaosaamista, tietotaitoa ja parhaita käytäntöjä Afrikan kehityspankki pyrkii vastamaan maanosan tarpeisiin", Shukla sanoo.
Parhaillaan kehityspankki on mukana hankkeissa, joilla parannetaan esimerkiksi Länsi-Afrikan tieverkkoa ja yhdistetään eteläisen ja Itä-Afrikan sähköverkkoja.
Iso ja merkittävä kehityspankin rahoittama hanke on rakenteilla oleva Kazungulan silta Sambian, Botswanan ja Zimbabwen rajalla. Lauttayhteyden korvaava silta helpottaa valmistuessaan niin ihmisten kuin tavaroiden liikkumista maasta toiseen, ja sen odotetaan antavan piristysruiskeen koko alueen talouskehitykselle.
Pitkäaikaisten infrastruktuuri- ja muiden hankkeiden lisäksi Afrikan kehityspankki pyrkii vastaamaan myös pikaisiin avuntarpeisiin kuten tällä hetkellä taisteluun Ebola-epidemiaa vastaan.
Pankki palaa Norsunluurannikolle
Afrikan kehityspankki on toiminut väliaikaisesti viime vuodet Tunisian pääkaupungissa, mutta muutto alkuperäiseen toimipaikkaan Norsunluurannikolle, Abidjaniin, on parhaillaan käynnissä.
Abidjanin pääkonttorin lisäksi pankilla on 34 aluetoimistoa eri Afrikan maissa. Yhteensä henkilökuntaa on vajaa 2 000 henkeä.
Suomi on ollut kehityspankin jäsen vuodesta 1983, kun myös Afrikan ulkopuolisille maille sallittiin jäsenyys.
Afrikan kehityspankki on yksi viidestä monenvälisestä kehityspankista. Se ei ole osa Maailmanpankkia, vaikka sillä onkin paljon yhteistyötä sen kanssa. Afrikan kehityspankki muodostaa yhdessä Afrikan kehitysrahaston ja Nigerian erillisrahaston kanssa Afrikan kehityspankkiryhmän.
"Suomen toimintaa Afrikan kehityspankissa arvostetaan suuresti. Suomii toimii yhdessä sovittujen periaatteiden mukaan, erityisesti ympäristöasiat huomioon ottaen ja tuloksellisuutta painottaen", Sudhaker Shukla kiittää.
Hanna Päivärinta