Aasia-optimismi vahvistui yrityskyselyssä
Aasian merkitys yritysten tulonmuodostuksessa kasvaa, samoin pääkonttorien ymmärrys maanosan markkinoista. Aasialle povataan myös suurempaa roolia teknologiamurroksissa, kävi ilmi Economist-ryhmän tuoreessa kyselyssä.
The Economist Corporate Network (ECN) kerää vuosittain Aasia-näkemyksiä kansainvälisiltä yrityksiltä. Vastausten yhteenveto esiteltiin Hongkongissa tammikuun lopussa. ECN:n johtaja Rob Koep muistutti, ettei kyseessä ole syvempi analyysi, vaan tiivistelmä 215:stä yritysjohtajan vastauksesta, jotka saatiin ECN:n anonyymiin kyselylomakkeeseen.
Optimismi jyllää
Kyselyn selkein viesti oli optimismin kasvu. Kuusivuotisen mittaushistorian huonoimmat lukemat saatiin 2015. Tuolloin pessimistejä oli vajaa kolmannes, optimisteja reilu kolmannes. Nyt optimistit jyräsivät. Heitä oli lähes kaksi kolmasosaa, ja pessimistien määrä oli pudonnut alle kymmenykseen. Tulos oli mittaushistorian myönteisin.
Varminta tuloskasvua yritykset odottavat kertyvän Kaakkois-Aasiassa: 83 prosenttia vastaajista olettaa tuloksensa kasvavan alueella. Kiina (82 %) ja Intia (77 %) nousivat seuraaviksi. Intian suhteen odotuksissa esiintyi myös ristivetoa. Siellä näkyi tutkaruudulla myös arvioita (8 %) tuloksen heikkenemisestä.
Hallitusten kyvykkyys puntarissa
ECN:n kyselyssä ennakoidaan liiketoimintaympäristön kehitystä hallitusten kyvykkyyksien kautta. Kysymys on muotoiltu niin, että siinä arvioidaan hallitusten taitoja reagoida riskeihin; tai paremminkin: voiko poliittisten tai taloudellisten riskien lievittämiseksi tarkoitetuista hyvää tarkoittavista toimista koitua yrityksille hyötyä tai haittaa.
Näin tarkasteltuna liiketoimintaympäristön nähdään paranevan Intiassa, Kiinassa, Vietnamissa, Singaporessa ja Japanissa. Heikentymistä povataan Myanmariin, Filippiineille, Malesiaan, Indonesiaan, Etelä-Koreaan ja Hongkongiin.
Toisaalta Kiinasta tuli vastaajilta myös pessimistisempää viestiä. Vajaa kolmannes arvioi liiketoimintaympäristön vaikeutuvan, vaikka optimistien määrä oli edelliskertaiseen kyselyyn kasvanut. ECN:n yhteenvedossa kuitenkin muistutetaan, että Aasian suurimmat turvallisuuspoliittiset ja taloudelliset riskit ovat kytköksissä Kiinaan. Niitä ovat muun muassa Pohjois-Korea-jännitteet, useat aluekiistat sekä Kiinan velkavuori.
Aasia-syömähammas kasvaa
ECN:n kyselyyn vastanneista yrityksistä valtaosa pitää pääkonttoriaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa. Ne olettivat Aasian-toimintojensa merkityksen kasvavan tulonmuodostuksessa. Viime vuonna tyypillisellä kyselyyn vastanneella länsimaisella yrityksellä Aasian osuus oli 21-25 prosenttia liiketuloksesta.
Aasia-syömähampaan arvioitiin kasvavan niin, että viiden vuoden päästä tyypillinen vastaajayritys kerää tuloksestaan Aasiassa 31-35 prosenttia. Kokonaistuloksesta siis kertyisi nykyisen neljänneksen sijaan noin kolmannes.
Kovimmat marginaalit Oseaniassa
Australia ja Uusi-Seelanti nähtiin talouksina, joissa voittomarginaalit säilyvät vakaasti hyvinä. Aiempaa suurempaan voittomarginaaliin nähdään mahdollisuuksia alueen jäteissä Kiinassa, Japanissa ja Intiassa.
Sen sijaan Hongkongissa korkeiden kiinteistövuokrien ja työvoimapulan oletettiin rokottavan tuottoja.
Ymmärretäänkö pääkonttorissa kentän todellisuutta?
ECN:n lomakkeen pari kysymystä mittasi näkemyksiä siitä, onko ymmärrys markkinoiden mahdollisuuksista sama kentällä kuin pääkonttorissa. Tässä kohtaa korreloitui vapaa tiedonvälitys. Hongkong, Australia, Uusi-Seelanti, Etelä-Korea ja Japani näyttäytyivät alueina, joissa näkemykset pääkallopaikalla ja alueella olivat varsin yhtenäisiä; joskin hieman hajontaa oli Etelä-Korean, Australian ja Uuden-Seelannin osalta.
Intia nousi esiin taloutena, jota osa vastaajista koki pääkonttorista katsottavan ylioptimistisesti (18%) ja osa turhan pessimistisesti (13%). Pienempää pääkonttori versus kenttä -näkemysten hajontaa oli havaittavissa myös Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa.
Välineet tulosten saamiseksi parantuneet
Ymmärryksen kasvu kentän tarpeista on näkynyt myös resurssoinnissa. Edellisessä kyselyssä 54 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että investoinnit kentälle olivat riittäviä tulosten aikaan saamiseksi. Tällä kertaa luku oli kohonnut 64 prosenttiin.
Viisi markkinaa, johon kasvavat panostukset varmimmin kohdistuvat, olivat kyselyssä Kiina, Intia, Indonesia, Vietnam ja Singapore. Myanmar erottui maana, johon panostus näyttäytyi vähiten houkuttelevalta. Myös Taiwan ja Filippiinit nousevat esiin markkinoina, jotka noin neljännes vastaajista oli päättänyt jättää huomiotta.
Kiina vetää teknologiamurrosta
Yli puolet kyselyyn vastaajista (54 %) katsoi, että Aasialla on johtava rooli teknologiamurroksissa yrityksen omalla toimialalla. Kyseessä on nimenomaan teknologian käyttöönotto, ei välttämättä teknologian alkuperäinen innovointi.
Tärkeimpinä disruptiotalouksina nähtiin Kiina (78%), Singapore (37%), Japani (34%), Etelä-Korea (28%), Hongkong (23%), Australia (19%), Intia (13%) ja Taiwan (7%).
Hallitusjäsenet muita resursseja hankalampia Aasiaan siirrettäviä?
Kyselyn yksi suurimmista yllätyksistä oli ristiriita Aasia-panostuksen ja ylimmän johdon sijoittumisen välillä. Vaikka Aasian merkitys yritysten tulonmuodostuksessa nähdään selvänä, yritysten ylin johto (esim. hallituksen jäsenet) ei ota etunojaa alueelle sijoittumisessa.
Noin 40 prosenttia vastaajista uskoo, ettei Aasiaan ole sijoittunut viidenkään vuoden perspektiivillä yhtään yrityksen ylimmän johdon jäsentä.
Miten alueen ykköskaupunkien houkuttelevuus kehittyi?
ECN tiedusteli vastaajilta, mitkä kaupungit petrasivat viime vuonna parhaiten olosuhteitaan alueellisina liiketoimintakeskuksina. Singapore (50%) nousi ykköseksi, seuraavina Shanghai (47%) ja Bangkok (27%). Vähintään viidenneksen puoltoääniä keräsivät myös Tokio, Sydney, Peking ja Hongkong. Toisaalta osa vastaajista katsoi Pekingin (38%) ja Hongkongin (31%) menettäneen asemiaan.
Eniten noteerauksia huononnuksesta keräsi vastaajilta New Delhi (39%) ja vähiten parannusta Jakarta, jonka vetovoiman 13 prosenttia katsoi parantuneen ja 36 prosenttia huonontuneen