25 vuotta Pohjois-Irlantia koskevasta Pitkänperjantain rauhansopimuksesta – Suomen työ rauhanvälityksessä jatkuu

Pitkänperjantain rauhansopimus, jolla Pohjois-Irlannin 30 vuotta kestäneet väkivaltaisuudet saatiin lopetettua, allekirjoitettiin pitkällisten neuvottelujen jälkeen 10. huhtikuuta 1998.

Pitkänperjantain rauhansopimus on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin tasavallan hallitusten välinen valtiosopimus, jossa sovittiin toimenpiteistä pysyvän rauhan aikaansaamiseksi Pohjois-Irlantiin.

Suomella oli keskeinen rooli sekä neuvotteluissa että sopimuksen täytäntöönpanossa. Entinen pääministeri Harri Holkeri toimi vuosina 1995−1998 senaattori George J. Mitchellin johtamassa kolmihenkisessä ryhmässä, joka ensin suosituksillaan pohjusti rauhanneuvotteluja ja sen jälkeen toimi rauhanneuvottelujen puheenjohtajistona. Lisäksi presidentti Martti Ahtisaari toimi vuosina 2000−2001 rauhansopimuksen toimeenpanoon osallistuneen asevalvontakomission toisena johtajana ja valvoi IRA:n aseistariisuntaa.

Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa arvostetaan Suomen keskeistä roolia Pitkäperjantain rauhansopimuksen neuvotteluissa ja toimeenpanossa. Belfastissa sijaitsevassa Queens Universityssä järjestetään vuosittain Holkerin nimeä kantava seminaari. Puhujina on ollut Suomesta muun muassa presidentti Ahtisaari sekä presidentti Tarja Halonen sekä Irlannin presidentti Michael D. Higgins. Tänä vuonna Harri Holkeri -luennolla puheen pitää Irlannin eturivin emerita-diplomaatti, pitkän uran Irlannin ulkoasiainhallinnossa tehnyt Anne Anderson.

Suurlähettiläs Timo Kantola kuvailee rauhanneuvotteluja seuraavasti: ”Toimin Holkerin avustajana rauhanneuvotteluja edeltäneessä vaiheessa, kun prosessin esteeksi muodostui erimielisyys siitä, onko aseidenriisunta ennakkoehto neuvottelujen käynnistämiselle. Niin sanottu Mitchellin komissio muodostettiin selvittämään tätä asiaa ja komissio esitti tammikuussa 1996 suosituksensa rauhanneuvottelujen käynnistämiseksi. Oma arvioni on, että Holkerilla oli iso rooli siinä, että suosituksissa painotettiin luottamusta lisäävien toimien merkitystä laajemmin kuin vain aseidenriisuntakysymyksiä koskien. Tämä sittemmin myötävaikutti rauhanneuvottelujen onnistumiseen”, hän kertoo.

Suomi rauhanrakentajana

Suomi jatkaa aktiivista rauhanvälitystoimintaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ulkoministeriö on pitkäjänteisesti vahvistanut rauhanvälityksen asemaa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Konfliktinehkäisy, rauhanvälitys ja rauhanrakennus ovat ulkopolitiikkamme vahvistuvia painopisteitä. Suomen laajaa rauhanvälityskokemusta on vuosien varrella hyödynnetty Pohjois-Irlannin lisäksi myös esimerkiksi Länsi-Balkanilla, Acehissa, Afrikan sarvessa ja Etelä-Kaukasiassa.

Suomella on konfliktinehkäisyssä ja -ratkaisussa paljon annettavaa. Olemme oman historiamme ja kansallisten vahvuuksiemme vuoksi uskottava ja luotettava välittäjä. Suomella on hyviä kokemuksia ja esimerkkejä onnistuneesta välitystyöstä.

Painopisteitämme ovat:

• • naisten ja nuorten osallistuminen rauhanprosesseihin
  • uskonnollisten ja muiden toimijoiden osallistuminen rauhanvälitykseen
  • vesidiplomatia, jolla yhdistetään Suomen vesiosaaminen konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisuihin.

Rauhanvälitykselle täytyy luoda tilaa normatiiviselle työllä. Tätä olemme aktiivisesti kehittämässä muun muassa Euroopan unionissa ja Yhdistyneissä kansakunnissa.

Kansalaisjärjestökumppanuudet ovat hyvin tärkeitä, samoin toiminta monenkeskisillä foorumeilla. Lisäksi Suomi toteuttaa ja rahoittaa rauhanvälitystä tukevia hankkeita sekä panostaa kansallisen rauhanvälityskapasiteetin ja osaamisen vahvistamiseen.

Ei nopeita tuloksia

Rauhanvälitys on pitkäjänteistä työtä, johon sisältyy paljon riskejä ja epävarmuutta. Nopeita tuloksia ei kannata odottaa ja työtä on tehtävä monella tasolla: mahdollistamalla osapuolten avainhenkilöiden keskusteluyhteyksiä sekä lisäämällä dialogia osapuolten kansalaisten välillä. Rauhanvälitys on myös hyvin kilpailtu ala. Suomen tavoitteena on tuoda toiminnallaan täydentävää lisäarvoa ja tukea kestävän ratkaisun löytymistä konfliktiin.

Ulkoministeriön poliittiselle osastolle perustettu rauhanvälityskeskus vahvistaa Suomen rauhanvälitysosaamista ja -kapasiteettia sekä koordinoi niin ulkoministeriön omaa toimintaa kuin yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.