Utrikespolitik och säkerhetspolitik

02.04.2019

Syftet med utrikes- och säkerhetspolitiken är att bevara Finlands självständighet och samhällets demokratiska grundvärderingar samt att främja medborgarnas säkerhet och välfärd.


Syftet med utrikes- och säkerhetspolitiken är att bevara Finlands självständighet och samhällets demokratiska grundvärderingar samt att främja medborgarnas säkerhet och välfärd.

Genom utrikespolitiken bevakar Finland som medlemsstat i Europeiska unionen och medlem i det internationella samfundet sina nationella intressen och strävar efter att främja världsfred.

Utrikes- och säkerhetspolitik bygger på goda bilaterala och internationella förbindelser, starkt inflytande i EU:s gemensamma utrikes- och säkerhetspolitik, effektivt multilateralt samarbete och ett övertygande försvar.

Ulkoministeri Haaviston, puolustusministeri Kaikkosen ja sisäministeri Ohisalon kirjeet suomalaiselle kriisinhallintahenkilöstölle

Ulkoministeri Haaviston, puolustusministeri Kaikkosen ja sisäministeri Ohisalon kirjeet suomalaiselle kriisinhallintahenkilöstölle

Kriisinhallintaan osallistuvat naiset ja miehet tekevät sotilas- ja siviilikriisinhallinnassa poikkeuksellisen tärkeää työtä tänä poikkeuksellisena aikana, jota nyt elämme. Kansainvälinen kriisinhallinta on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Toukokuun lopussa, 29.5., vietetään myös kansainvälistä YK:n rauhanturvaajien päivää.

Ulkoministeri Haaviston ja puolustusministeri Kaikkosen kirje rauhanturvaajille

Hyvä rauhanturvaaja,

Kriisinhallinnalla on tärkeä merkitys kaikkina aikoina, mutta erityisen tärkeätä se on poikkeusaikana, jota nyt elämme. Kriisinhallinta onnistuu vain, kun on kylliksi rohkeita suomalaisia, jotka osallistuvat rauhanturvatyöhön.

Tänä poikkeuksellisena aikana haluamme kiittää Sinua, suomalainen rauhanturvaaja. On tärkeää, että rauhanturvatoiminta voi jatkua myös pandemiakriisin aikana. Samalla meille on tärkeää, että jokainen suomalainen rauhanturvaaja voi tehdä työtään mahdollisimman turvallisesti pandemiankin aikana.

Tärkeää on myös se, että jokaisen rauhanturvaajan läheiset tietävät Sinun voivan hyvin, vaikka olosuhteet operaatioissa ovat tavallistakin haastavammat. Sinun panoksesi yhteisen turvallisuuden rakentamisessa on korvaamaton. Olemme tietoisia siitä, että työtehtävät maailmalla, pois omien rakkaiden ja läheisten luota, vaativat erityistä sitoutumista yhteiseen hyvään sekä poikkeuksellista epäitsekkyyttä.

Vaikka kansallisissa ja kansainvälisissä ennusteissa pandemia on jo vuosien ajan huomioitu mahdollisena ja todennäköisenä globaalina turvallisuusuhkana, on käsillä oleva COVID19-pandemia nostanut eteemme asioita, joiden mittasuhteita ja laajuutta kukaan meistä ei ole osannut ennakoida. Pandemia on vyörynyt elämäämme tavalla, joka on pysäyttänyt kokonaisia yhteiskuntia. Pandemian inhimilliset vaikutukset ovat mittaamattomat, ja taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset jättävät jälkensä yhteiskuntiimme vuosiksi eteenpäin.

COVID19 ei kohtele maailman ihmisiä ja kansakuntia tasa-arvoisesti. Olemme nähneet pandemian runtelevan Eurooppaa ja läntisiä hyvinvointiyhteiskuntia. Heikoimmilla ovat kuitenkin hauraimmat yhteiskunnat. Näissä maissa pandemia voi murentaa entisestään yhteiskunta- ja turvallisuusrakenteita sekä elämän hataria peruspilareita. Pahimmillaan pandemia aiheuttaa nälänhätää ja levottomuuksia sekä pysäyttää maiden vähäisenkin ihmisoikeus- ja demokratiakehityksen.

Suomi on korostanut kansainvälisen läsnäolon säilyttämisen tärkeyttä hauraissa maissa ja konfliktialueilla myös pandemiatilanteessa. Kriisinhallinta on tässä avainasemassa. Haluamme kiittää Sinua, rauhanturvaaja, panoksestasi kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämisessä ja ylläpitämisessä.

Lämmin kiitoksemme ja turvallista jatkoa,

Pekka Haavisto, ulkoministeri
Antti Kaikkonen, puolustusministeri

Ministerien kirje rauhanturvaajille (pdf, 1 sivu, 326 kb)

Ulkoministerin Haaviston ja sisäministeri Ohisalon kirje siviilikriisinhallinnan asiantuntijoille

Hyvä siviilikriisinhallinnan asiantuntija,

Kriisinhallinnalla on tärkeä merkitys kaikkina aikoina, mutta erityisen tärkeätä se on poikkeusaika-na, jota nyt elämme. Kriisinhallinta onnistuu vain, kun on kylliksi rohkeita suomalaisia, jotka ovat valmiita tekemään työtä rauhan ja vakauden eteen.

Tänä poikkeuksellisena aikana haluamme kiittää Sinua, suomalainen siviilikriisinhallinnan asiantuntija. On tärkeää, että kriisinhallintatyö voi jatkua myös pandemiakriisin aikana ja sen jälkeen. Samalla meille on tärkeää, että jokainen suomalainen siviilikriisinhallinnan asiantuntija voi tehdä työtään mahdollisimman turvallisesti pandemiankin aikana.

Tärkeää on myös se, että jokaisen siviilikriisinhallinnan asiantuntijan läheiset tietävät Sinun voivan hyvin, vaikka olosuhteet operaatioissa ovat tavallistakin haastavammat. Sinun panoksesi rauhan ja vakauden rakentamisessa on korvaamaton. Olemme tietoisia siitä, että työtehtävät maailmalla, pois omien rakkaiden ja läheisten luota, vaativat erityistä sitoutumista yhteiseen hyvään sekä poikkeuksellista epäitsekkyyttä. Toisaalta pandemian vuoksi operaatioiden läsnäolo kentällä on jouduttu supistamaan sekä kriisinhallintahenkilöstön turvallisuuden että viruksen leviämisen ehkäisemiseksi, mikä on voinut vaikuttaa lyhyellä varoitusajalla asiantuntijoiden mahdollisuuteen jatkaa suunnitellulla tavalla näissä tehtävissä. Tältä osin noudatamme operaatioiden johdon ja toimeenpanevien tahojen linjauksia.

Vaikka kansallisissa ja kansainvälisissä ennusteissa pandemia on jo vuosien ajan huomioitu mahdollisena ja todennäköisenä globaalina turvallisuusuhkana, on käsillä oleva COVID19-pandemia nostanut eteemme asioita, joiden mittasuhteita ja laajuutta kukaan meistä ei ole osannut ennakoida. Pandemia on vyörynyt elämäämme tavalla, joka on pysäyttänyt kokonaisia yhteiskuntia. Pandemian inhimilliset vaikutukset ovat mittaamattomat, ja taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset jättävät jälkensä yhteiskuntiimme vuosiksi eteenpäin. Pahenevan ilmastonmuutoksen on ennakoitu tuovan eteemme vastaavia haasteita, joihin voidaan vastata vain paremmalla resilienssillä. Kriisinhallinta on tärkeä osa tuon resilienssin rakentamista.

COVID19 ei kohtele maailman ihmisiä ja kansakuntia tasa-arvoisesti. Olemme nähneet pandemian runtelevan Eurooppaa ja läntisiä hyvinvointiyhteiskuntia. Heikoimmilla ovat kuitenkin hauraimmat yhteiskunnat. Näissä maissa pandemia voi murentaa entisestään yhteiskunta- ja turvallisuusrakenteita sekä elämän hataria peruspilareita. Pahimmillaan pandemia aiheuttaa nälänhätää ja levottomuuksia sekä pysäyttää maiden vähäisenkin ihmisoikeus- ja demokratiakehityksen. Näistä lähtökohdista kriisinhallinnan puitteissa tehtävä työ yhteiskunnan toimintaedellytysten palauttamiseksi sekä ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi on entistäkin tärkeämpää ja arvokkaampaa.

Suomi on korostanut kansainvälisen läsnäolon säilyttämisen tärkeyttä hauraissa maissa ja konflikti-alueilla myös pandemiatilanteessa. Kriisinhallinta on tässä yksi keskeinen elementti. Pidämme tärkeänä, että kriisinhallintaoperaatiot pystyisivät jatkamaan toimintaansa mahdollisimman vahvalla panoksella, mutta Suomikin joutuu kuitenkin mukautumaan niihin realiteetteihin, jotka operaatioiden toimintaympäristöjen muutokset luovat.

Haluamme kiittää Sinua, siviilikriisinhallinnan asiantuntija, panoksestasi kansainvälisen rauhan ja vakauden edistämisessä ja ylläpitämisessä.

Lämmin kiitoksemme ja turvallista jatkoa,

Pekka Haavisto, ulkoministeri
Maria Ohisalo, sisäministeri

Ministerien kirje siviilikriisinhallinnan asiantuntijoille (pdf, 2 sivua, 172 kb)