Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on Suomen itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on Suomen itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.
Euroopan unionin jäsenvaltiona ja kansainvälisen yhteisön jäsenenä Suomi turvaa ulkopolitiikan keinoin kansalliset etunsa ja pyrkii edistämään maailmanrauhaa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin ja kansainvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, monenkeskiseen yhteistyöhön ja uskottavaan maanpuolustukseen.
Tässä palvelussa myös
- Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2020(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
- Arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista
- Ulkopolitiikan suunnittelu ja tutkimus
- EU-asiat ulkoministeriössä
- Kehityspolitiikka
- Arktinen yhteistyö
- Kansainvälinen oikeus
Kestävää ulkopolitiikkaa
Videosarja avaa Suomen ulkopolitiikan keskeisiä teemoja.
Katso videot ja lue asiantuntijahaastattelut (avautuu uuteen ikkunaan)
Ulkoministeri Haavisto: Krim on osa Ukrainaa
Krimin niemimaan laittomasta liittämisestä Venäjään tulee 18. maaliskuuta kuluneeksi kuusi vuotta. Kyseessä on vakava kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan vastainen toimi.
Suomi jatkaa vahvaa tukeaan Ukrainan itsenäisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja alueelliselle koskemattomuudelle, eikä tunnusta Krimiä osaksi Venäjää. Suomi toimeenpanee yhteisen EU-linjan mukaista laittoman liittämisen tunnustamattomuuspolitiikkaa sekä Venäjän toiminnan johdosta asetettuja rajoittavia toimenpiteitä.
Junayhteyden avaaminen Kertshinsillan kautta jouluna 2019 Venäjältä Krimille oli uusi Ukrainan alueellista koskemattomuutta loukkaava toimi. Krimin niemimaan sotilaallisen varustelun jatkuminen vaikuttaa kielteisesti koko Mustanmeren ja Asovanmeren turvallisuustilanteeseen. Kertshinsalmen kautta kulkevien alusten tarkastusten perusteeton pitkittäminen rajoittaa sekä vapaata merenkulkua että synnyttää taloudellista haittaa Ukrainalle.
Suomi on huolestunut Krimin niemimaan huonosta ihmisoikeustilanteesta. Perusoikeuksien rajoittaminen, pidätykset ja muut painostustoimet kohdistuvat erityisesti Krimin tataareihin ja ukrainankielisiin. Suomi korostaa perusteettomasti vangittujen vapauttamista, ihmisoikeusloukkausten ja -rikkomusten tutkintaa sekä syyllisten saattamista vastuuseen. Kansainvälisille ihmisoikeus- ja humanitaarisille järjestöille tulee sallia esteetön pääsy Krimille. Suomi muistuttaa miehitystilanteisiin soveltuvasta humanitaarisesta oikeudesta sekä siitä, että valtioiden ihmisoikeusvelvoitteet sitovat niitä myös silloin, kun ne käyttävät toimivaltaansa oman alueensa ulkopuolella.
Korkea edustaja Josep Borrell Fontelles on antanut EU:n yhteisen julkilausuman 16.3.2020.(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Lisätietoja: Päivi Nevala, yksikönpäällikön sijainen, Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksikkö puh: +358 50 347 1085.
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@formin.fi