Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on Suomen itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yliopistokiertue Åbo Akademissa avasi ihmisoikeuksien merkitystä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
Osana ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmisteluja ulkoministeriö järjestää kevään 2020 aikana yhteistyössä viiden eri yliopiston kanssa paneelikeskustelujen sarjan. Turun Åbo Akademissa 2. maaliskuuta teemana oli ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Paneelikeskusteluun Åbo Akademissa osallistuivat ulkoministeri Pekka Haavisto, Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden ja valtionsääntöoikeuden professori sekä Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja Elina Pirjatanniemi, ulkoministeriön ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari ja Amnesty Internationalin Suomen toiminnanjohtaja Frank Johansson.
Åbo Akademin tilaisuus järjestettiin kaksikielisenä.
Keskustelussa pohdittiin, kuinka ihmisoikeudet ja kansainvälinen oikeus limittyvät ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon, yhteiseen kannanmuodostukseen ja monenkeskisen yhteistyön käytäntöihin. Ihmisoikeuskysymyksien saralla Suomeen kohdistuu suuria odotuksia. YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyden tavoittelu on eräs konkreettinen osoitus Suomen halusta olla aktiivinen kansainvälinen toimija.
”Monessa maassa otetaan tällä hetkellä askeleita taaksepäin ihmisoikeuskysymyksissä. Joudumme yhä enemmän taistelemaan niistä hyvistä periaatteista, joista on aikanaan sovittu ihmisoikeuksien takaamiseksi ja kunnioittamiseksi”, painotti ulkoministeri Pekka Haavisto.
Rauno Merisaari käsitteli puheenvuorossaan Suomen kansallisia toimia ihmisoikeuksien tukemiseksi ja valotti tulevan ihmisoikeusselonteon valmisteluja. Merisaari muistutti, että ihmisoikeuksien ja kansainvälisten velvoitteiden toteutuminen on taattava paitsi maailmalla, myös kotona Suomessa.
Frank Johansson piti ilmastonmuutokseen sopeutumista keskeisenä ulko- ja turvallisuuspoliittisena haasteena sekä merkittävänä ihmisoikeuskysymyksenä. ”Hitaus ja haluttomuus puuttua ilmastokriisiin on yksi keskeisimpiä sukupolvet ylittäviä ihmisoikeusrikkomuksia koskaan”, Johansson siteerasi Amnesty Internationalin entistä pääsihteeriä, Kumi Naidoota.
Elina Pirjatanniemi korosti, että kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa myös ihmisoikeustyössä. Ovathan juuri ihmisoikeudet keskeisimpiä, yhteisesti sovittuja kansainvälisiä sääntöjä. ”On paljon nuoria, jotka ovat luonnostaan kansainvälisiä ja ymmärtävät kansainvälisen yhteistyön arvon. Heidän halunsa parantaa maailmaa on vahva voima, joka herättää toivoa”, Pirjatanniemi totesi.
Jyväskylän yliopiston tilaisuus 16. maaliskuuta klo 14–16 on peruttu. Lisätietoja ulkoministeriön Facebook-sivuilla(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Lue lisää yliopistokiertueesta täältä (avautuu uuteen ikkunaan)
Lue uutinen Helsingin Tiedekulman tilaisuudesta (avautuu uuteen ikkunaan)
Lue uutinen Tampereen yliopiston tilaisuudesta (avautuu uuteen ikkunaan)
Lue uutinen Rovaniemen yliopiston tilaisuudesta (avautuu uuteen ikkunaan)